Aronkytö: Sote-uudistus parantaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta
Mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät heikkene, vaikkei maakunta valitsisikaan niitä sote-keskuksen erikoisalaksi, sanoo Uudenmaan sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö.
Yle kertoi maanantaina 17. syyskuuta, että maakunnat saavat valita, tuleeko mielenterveys- ja päihdepalveluista toinen sote-keskuksen kahdesta erikoisalasta. Sen, mitkä palvelut erikoisaloiksi valitaan, ratkaisevat poliitikot, Aronkytö sanoo.
Uudellamaalla poliitikot tuskin päätyvät mielenterveys- ja päihdehuollon erikoispalveluihin:
Päihdelääkärien ja psykiatrien vaikean rekrytointitilanteen vuoksi on toivottavaa, että lääketieteen erityisalueita eivät ole päihdelääketiede tai psykiatria, maakunnan päihde- ja mieleterveyspalvelut -valmisteluryhmä kirjasi kokousmuistioonsa maaliskuussa 2018.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sen sijaan maakuntaan suunnitellaan mallia, jossa sote-keskus palvelee mielenterveys- ja päihdeasiakkaita lievien ja keskivaikeiden häiriöiden osalta.
Heidän hoidostaan vastaa yleislääkäri ja mielenterveys- tai päihdesairaanhoitaja.
Psykiatria tai päihdelääkäriä tarvitsevia palvelee sote-liikelaitos.
Näiden paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden hoidossa sovelletaan vastuuhenkilö-mallia, jossa tehtävään nimetty yhteyshenkilö huolehtii, että asiakas saa tarvitsemiaan palveluita.
Ruuhka ei johdu lääkäripulasta
Nykyiset mielenterveyspalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet, mutta syy ei ole lääkäripulassa, sanoo Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
– Meillä ei ole absoluuttista pulaa osaajista, mutta lääkärit sijoittuvat korjaaviin palveluihin ja erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuolto jää ilman tarvitsemaansa tukea.
Perusterveydenhuollossa mielenterveyspalveluihin on järjestetty liian vähän resursseja, Wahlbeck sanoo.
– Tämä on kaikista kallein kansantauti. Vuodessa joka neljäs suomalainen kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä.
Ongelma on siinä, etteivät perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut toimi ennaltaehkäisevästi. Wahlbeckia huolestuttaa, että yleislääkärien osaaminen ei riitä ratkaisemaan ongelmaa.
– Yleislääkärit eivät keskimäärin osaa hoitaa masennus- tai ahdistusoireita, jotka vaativat lyhytterapiaa.
Koska paljon palveluja tarvitsevat mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ovat kalliita hoitaa, sote-keskuksilla on kannuste lähettää heidät eteenpäin. Se ruuhkauttaa sote-liikelaitoksia ja tulee kalliiksi, Wahlbeck pelkää. Palveluita on tarjottava riittävästi perustasolla, sote-keskuksissa.
– Toivomme, että sote-keskusten miehitys on riittävä, ja että siellä olisi myös psykologeja ja psykoterapeutteja, Wahlbeck sanoo.
Sotesta ratkaisu
Timo Aronkytö uskoo, että sote-uudistus parantaa palvelujen saatavuutta ja lyhentää jonoja.
– Jatkossa on yksi luukku, joka toimii paremmin kuin nykyinen pirstoutunut järjestelmä, jossa päihde- ja mielenterveyspalveluille on omat luukkunsa. Vastuuhenkilö-malli on osa samaa yhden luukun mallia.
Aronkytö uskoo, että nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon, keskussairaalan, lastensuojelun, päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen maakunnan sote-liikelaitokseksi tehostaa kaikkia palveluja.
– Kun palveluja kootaan ja järjestetään, huomataan että yhtäkkiä hoitajat ja lääkärit riittävätkin, Aronkytö sanoo.
