Mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät heikkene, vaikkei maakunta valitsisikaan niitä sote-keskuksen erikoisalaksi, sanoo Uudenmaan sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö.

Yle kertoi maanantaina 17. syyskuuta, että maakunnat saavat valita, tuleeko mielenterveys- ja päihdepalveluista toinen sote-keskuksen kahdesta erikoisalasta. Sen, mitkä palvelut erikoisaloiksi valitaan, ratkaisevat poliitikot, Aronkytö sanoo.

Uudellamaalla poliitikot tuskin päätyvät mielenterveys- ja päihdehuollon erikoispalveluihin:

Päihdelääkärien ja psykiatrien vaikean rekrytointitilanteen vuoksi on toivottavaa, että lääketieteen erityisalueita eivät ole päihdelääketiede tai psykiatria, maakunnan päihde- ja mieleterveyspalvelut -valmisteluryhmä kirjasi kokousmuistioonsa maaliskuussa 2018.

Sen sijaan maakuntaan suunnitellaan mallia, jossa sote-keskus palvelee mielenterveys- ja päihdeasiakkaita lievien ja keskivaikeiden häiriöiden osalta.

Heidän hoidostaan vastaa yleislääkäri ja mielenterveys- tai päihdesairaanhoitaja.

Psykiatria tai päihdelääkäriä tarvitsevia palvelee sote-liikelaitos.

Näiden paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden hoidossa sovelletaan vastuuhenkilö-mallia, jossa tehtävään nimetty yhteyshenkilö huolehtii, että asiakas saa tarvitsemiaan palveluita.

Ruuhka ei johdu lääkäripulasta

Nykyiset mielenterveyspalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet, mutta syy ei ole lääkäripulassa, sanoo Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.

– Meillä ei ole absoluuttista pulaa osaajista, mutta lääkärit sijoittuvat korjaaviin palveluihin ja erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuolto jää ilman tarvitsemaansa tukea.

Perusterveydenhuollossa mielenterveyspalveluihin on järjestetty liian vähän resursseja, Wahlbeck sanoo.

– Tämä on kaikista kallein kansantauti. Vuodessa joka neljäs suomalainen kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä.

Ongelma on siinä, etteivät perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut toimi ennaltaehkäisevästi. Wahlbeckia huolestuttaa, että yleislääkärien osaaminen ei riitä ratkaisemaan ongelmaa.

– Yleislääkärit eivät keskimäärin osaa hoitaa masennus- tai ahdistusoireita, jotka vaativat lyhytterapiaa.

Koska paljon palveluja tarvitsevat mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ovat kalliita hoitaa, sote-keskuksilla on kannuste lähettää heidät eteenpäin. Se ruuhkauttaa sote-liikelaitoksia ja tulee kalliiksi, Wahlbeck pelkää. Palveluita on tarjottava riittävästi perustasolla, sote-keskuksissa.

– Toivomme, että sote-keskusten miehitys on riittävä, ja että siellä olisi myös psykologeja ja psykoterapeutteja, Wahlbeck sanoo.

Sotesta ratkaisu

Timo Aronkytö uskoo, että sote-uudistus parantaa palvelujen saatavuutta ja lyhentää jonoja.

– Jatkossa on yksi luukku, joka toimii paremmin kuin nykyinen pirstoutunut järjestelmä, jossa päihde- ja mielenterveyspalveluille on omat luukkunsa. Vastuuhenkilö-malli on osa samaa yhden luukun mallia.

Aronkytö uskoo, että nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon, keskussairaalan, lastensuojelun, päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen maakunnan sote-liikelaitokseksi tehostaa kaikkia palveluja.

– Kun palveluja kootaan ja järjestetään, huomataan että yhtäkkiä hoitajat ja lääkärit riittävätkin, Aronkytö sanoo.

Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*