Asiantuntijat arvostelevat alkoholilinjauksia – ”pienillä numeroilla iso vaikutus”

Hallituspuolueiden neuvottelema esitys alkoholilain muutokseksi, joka toisi nykyistä vahvempia juomia ruokakauppoihin, on herättänyt hyvin ristiriitaisia reaktioita.

Uudistus myös jatkaisi Alkojen aukioloaikaa arkisin klo 21:een ja kaikkien anniskeluravintoloiden tarjoilun mahdollista jatkumista aamuneljään.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Sampo Terho katsoo, että suomalaisia on holhottu jo riittävästi ja että uudistus lisäisi yksilönvapautta.

– Esitysten toteutuessa suomalainen saa kaupasta laajemman valikoiman oluita, kun alkoholipitoisuuden raja nostetaan 5,5 prosenttiin. Myös etanolipohjaiset juomat, kuten aidot lonkerot, pääsevät kauppojen hyllyille, Terho iloitsi tiedotteessaan.

– Byrokratian purku etenee. Kansalaisten elämää helpotetaan. Yrittäjiltä poistuu toiminnan esteitä. Taas monta syytä perussuomalaisten istua hallituksessa, Terho suitsutti.

Alkoholin myynnin esteiden purkamista pitkään ajanut kokoomuksen Jaana Pelkonen näkee uudistuksen vievän suomalaista alkoholikulttuuria eurooppalaisemmaksi.

– Jatkossa myös ravintoloista saa myydä päivittäistavarakauppavahvuista alkoholia ulos. Esimerkiksi uimarannan reunalla olevasta ravintolasta voisi jatkossa ostaa oluen mukaan rannalle. Se on hieno kulttuurimuutos, Pelkonen iloitsee.

 

Pois holhouksesta – kohti
lisääntyviä ongelmia?

 

Pelkonen olisi halunnut myös viinit ruokakauppaan. Nyt saavutettua neuvottelutulosta hän kuitenkin kiittää siitä, että ”holhoava ja kyttäävä mentaliteetti alkaa vihdoin väistyä järkevän ja vastuullisen linjan tieltä”.

Alkoholiasioihin perehtyneet terveydenhuollon ja sairaanhoidon asiantuntijat ovat kuitenkin uudistuksen järkevyydestä eri mieltä.

Lääkäriliiton mukaan on selvää, että vahvempien juomien tuominen helpommin saataville lisää sairautta ja kuolemia. Liitto muistuttaa, että alkoholin grammamääräinen myynti on suorassa suhteessa sen aiheuttamiin terveysongelmiin.

– Normien purkaminen terveyteen liittyvissä asioissa on perusteltua, kun se lisää terveyttä. Turvavyön käyttöpakko ja moottoripyöräilijän kypäräpakko ovat yhteiskunnan keinoja pelastaa elämää rajoittamalla yksilön vapautta. Näin on myös alkoholin myynti vain sitä varten perustetuissa kaupoissa, toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo Lääkäriliiton tiedotteessa.

 

Huoli nuorten alkoholin käytöstä

 

Hallituspuolueista keskusta linjasi vielä muutama vuosi sitten alkoholipolitiikan kokonaisuudistuksen tavoitteissaan, että päivittäistavarakaupoissa tulisi myydä enintään 3,7-prosenttista alkoholia.

Eilen sovitut uudistusehdotukset ovat kovin toisenlaisia, ja keskustaa neuvotteluissa edustanut kansanedustaja Annika Saarikko toteaakin puolueessa olevan asiassa ”erilaisia ja voimakkaita näkemyksiä”.

– Erityisesti on tiukennettava nuorten alkoholinkäyttöön puuttumista, keskustan tavoitteissa vuonna 2013 korostettiin.

Juuri tähän tuore uudistusehdotus iskee kipeästi, arvostelee A-klinikkasäätiö.

– Limuviinojen tuominen päivittäistavarakauppaan laajentaa tuotevalikoimaa nuorten kuluttajien suosimaan suuntaan. Maissa, joissa näitä tuotteita on ollut helposti saatavilla, myös alaikäisten alkoholinkäytöstä on syntynyt ongelmia, A-klinikkasäätiön tiedotteessa todetaan.

Tähän asti Alkossa myytyjen limuviinojen myynnin vapautuminen voi merkitä tarjonnan merkittävää kasvua ja myös tottumusten muutosta nuorilla.

– Nyt ne [limuviinat] pääsevät 5 300 myyntipisteeseen joissa ikärajavalvonta on kuitenkin heikompaa kuin Alkossa, sillä voi olla merkittävä vaikutus nuorten alkoholin käyttöön, erikoistutkija Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo Kuntalehdelle.

A-klinikkasäätiö katsoo, että hallituksen olisi lakiesityksessään tehtävä erityisen huolelliset lainsäädännön vaikuttavuusarvioinnit.

– Erityisesti tulisi ennakoida kansanterveyteen sekä lapsiin, nuoriin ja perheiden hyvinvointiin aiheutuvat kasvavan alkoholinkulutuksen vaikutukset sekä esityksen yhteisöoikeudellinen hyväksyttävyys.

– Lisäksi hallituksen tulisi esittää, miten se aikoo turvata riittävän päihdekuntoutuksen saatavuuden koko maassa alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen kasvaessa.

 

Verotulot kasvaisivat – samoin luultavasti haittakulut

Sampo Terho muistuttaa, että A-oluen myynnin vapauttamisen on arvioitu kasvattavan valtion alkoholiverotuloja 54 miljoonalla eurolla ja tuovan 300 työpaikkaa panimoteollisuuteen.

Johtava asiantuntija Esa Österberg THL:stä sanoo Kuntalehdelle, että esitetyn uudistuksen voi arvioida lisäävän alkoholin käyttöä ja alkoholihaittoja.

– Ja jos alkoholihaittoja hoidetaan samalla tavalla kuin tähän asti, se lisää myös alkoholihaittojen kustannuksia.

THL:n julkaiseman Päihdetilastollisen vuosikirjan (2015) mukaan alkoholin käyttö aiheutti julkiselle sektorille vuonna 2013 arviolta 887–1 089 miljoonan euron haittakustannukset. Tästä ylivoimaisesti suurin osa, 25 %, aiheutui alkoholin käyttöön liittyvistä sosiaalihuollon kustannuksista. Vuonna 2013 ne olivat 223–270 miljoonaa euroa.

Terveydenhuollon alkoholihaittakustannuksiin lasketaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidosta ja avohoidosta aiheutuneita kustannuksia, jotka olivat 79–140 miljoonaa euroa.

Erikoissairaanhoidosta aiheutui julkiselle sektorille arviolta 64 miljoonan euron ja perusterveydenhuollosta noin 46 miljoonan euron haittakustannukset.

– Haittojen määrän ja kustannusten määrän väli on siinä mielessä poliittinen asia, että jos meillä tulee lisää alkoholisteja ja päätetään että niitä ei hoidetakaan valtion tai kuntien kustannuksella, saatamme saada samaan aikaan jopa lisää haittoja ja kustannukset pienenevät. Jos hoidetaan samalla tavalla kuin tähän asti, takuuvarmasti kustannukset kasvavat, Esa Österberg sanoo.

 

Pienet numerot,
mahdollisesti isot vaikutukset

 

Uudistusehdotuksen vaikutusten arviointi on vielä osittain spekulointia, kun esimerkiksi tutkimusnäyttöä tällaisten muutosten vaikutuksesta makumieltymyksiin ei ole.

Österberg ja Mäkelä korostavat, että ratkaisevaa on, kuinka esimerkiksi nelosolut hinnoitellaan ruokakaupoissa ja kuinka paljon nykyistä paremmin se alkaa maistua kansalle nykyistä paremmin.

Mäkelän mukaan kansanterveydellisesti vaikuttavinta uudistuksessa on nostaa päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttiraja 4,7:stä 5,5:een.

– Kuulostaa pieneltä, mutta kun puolet Suomessa käytetystä alkoholista on juuri sitä, sillä on potentiaalisesti hyvin iso vaikutus.

Nykyisin ruokakaupoissa myytävien alkoholituotteiden keskivahvuus on 4,5 %. THL:n laskelmien mukaan keskivahvuuden nousu jo 5,0 %:iin ja samanaikainen tuotekirjon lisääntymisen aiheuttama oluen nettomyynnin kasvu viidellä prosentilla kasvattaisivat yhdessä alkoholin kokonaiskulutusta kuusi prosenttia.

– Jos saman prosentin ottaa [alkoholiin liittyvistä] kuolemista, se tarkoittaisi 150 kuolemaa vuodessa lisää. Sairaalahoidossa muutos tietäisi 1 500 sairaalahoitojaksoa lisää, Pia Mäkelä sanoo.