Askola tehosti sote-työtään poistamalla hukkaa – ”Asiakkaan tunnettava olevansa joka kerta oikeassa paikassa”
Kuva: Seppo Haavisto
Hukan poistaminen sote-työstä on lisännyt työn mielekkyyttä Askolassa.
Luukulta toiselle juokseminen tai juoksuttaminen, asiakkaiden pallottelu, turhat käynnit, päällekkäiset tehtävät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantamisessa ja myös tuottavuuden kasvattamisessa on paljolti kyse siitä, mihin työntekijät käyttävät aikaansa, ja miten.
Tähän on kiinnitetty huomiota ja myös toimeen ryhdytty Askolan kunnassa itäisellä Uudellamaalla.
Taustalla on niin sanottujen hukkien tunnistaminen. Askola oli esimerkkikunta sosionomi Susanna Vettenrannan opinnäytetyössä (YAMK), jossa tarkasteltiin lean-menetelmän käyttöä kunnan sote-palveluissa. Tavoitteena oli yhteistyön tiivistäminen eri työntekijöiden kesken, työn tehostaminen sitä varsinaisesti muuttamatta niin, että turhaa ja päällekkäistä tekemistä vähennetään ja poistetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Askolan perusturvajohtaja Ilona Lehtinen sanoo, että käytännön työssä ajatuksena oli muokata toimintaa joustavaksi, jotta asiakas saa avun niin, että henkilökunta liikkuu, eikä asiakkaiden tarvitse tulla uudestaan pitkien matkojen päästä.
– Tavoitteena oli saada apu nopeasti ja yhdellä asiakaskäynnillä, ja toiminta niin joustavaksi, että asiakas tuntisi olevansa joka kerta oikeassa paikassa kun kävelee ovesta sisälle, Lehtinen tiivistää.
Asiakasohjaus jalkautetettiin
Kun toimintaa alettiin uudistaa, huomattiin esimerkiksi, että sosiaalityöntekijän tavoittaminen voi olla vaikeaa, vaikka tämä on usein samassa terveyskeskusrakennuksessa.
Asiakasohjausta jalkautettiin: tiettyinä päivinä sosiaalityön henkilöstöä on paikalla antamassa palveluohjausta niin henkilöstölle kuin asiakkaille.
– Nyt tiedetään, että jos jonkun terveyskeskuksen työntekijän pitää antaa vastaus omalle potilaalle, että viimeistään tiettynä päivänä tiettynä kellonaikana vastaus on annettavissa. Tämä poistaa ”pinot” pöydiltä.
Ylimääräinen odottelu ja juokseminen on vähentynyt, ja työntekijät tietävät, milloin ja mistä saavat tietoa, ja pystyvät myös kertomaan tämän asiakkaalle, Lehtinen kuvailee toiminnan muutoksen vaikutuksia.
Toiminnan tehostaminen vaikuttaa myös työntekijöiden kokemaan työn mielekkyyteen, kun asiat saa hoidettua ilman pitkää odottelua, Ilona Lehtinen arvioi.
– Ja onhan se mielekästä tehdä työtä sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun, kun heidän ei ole tarvinnut hirvittäviä aikoja odottaa.
– Jutut eivät mutkistu, kun ne eivät pitkity.
Askolassa on pyritty opettelemaan, mitä kukakin työntekijä tekee. Jos asiakas kysyy, mistä saa apua johonkin, työntekijän ei tarvitse sanoa, että ei tiedä.
– Jos esimerkiksi lapsiperhe tulee korvatulehduksen jälkitarkastukseen, samalla voi kertoa jostain muusta asiasta, jolloin lääkäri nappaa siitä kiinni ja sanoo, että perhepalveluista otetaan yhteyttä. Ja sieltä otetaan.
– Helpottaa ketä tahansa, kun voi antaa oikeasti vastauksia, eikä tarvitse arpoa, mitä ehkä arvelee luulevansa.
Henkilöstömitoitus hoitajamitoituksen sijaan?
Ilona Lehtinen on samaa mieltä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Juha Honkatukian kanssa siitä, että kun mm. eläköityminen haastaa alan henkilöstön riittävyyden lähivuosikymmeninä, jotain on tehtävä paitsi työntekijöiden määrän kasvattamiseksi, myös itse työlle. Tuottavuutta pitää kasvattaa, työn mielekkyyttä lisätä, Honkatukia ja kollegansa Timo Sinervo sanovat.
– Vauhti on kova. Työ on kuormittavaa. Koko ajan on tunne, että on hiukan perässä. On todettu, että perusturvan toimialalla on kuormittavinta tunne että ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin tietää osaavansa. Tällaiset keinot helpottavat sitä, ja antavat tunteen, että pystyn tekemään ja että asiakas saa minulta avun, Lehtinen viittaa työn uudelleen organisointiin Askolassa.
Työn uudelleen organisointi ja tehtäväjaon kehittäminen uudelleen on merkittävä keino niin työn mielekkyyden lisäämisessä kuin sen tuottavuuden kehittämisessä, arvioidaan niin THL:ssä kuin myös KT Kuntatyönantajissa.
Kaavamainen hoitajamitoitus voisi olla hyvä muuttaa henkilöstömitoitukseksi, sanoo työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho KT Kuntatyönantajista. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita.
– On helppo sanoa, että pitää päästä lääkärille siinä ja siinä ajassa, tai että hoitajamitoitus on oltava tämä. Kunnat kehittävät koko toimintaa kokonaisuutena. Jos on esimerkiksi selkä kipeä, olisiko parempi että pääsee suoraan fysioterapeutille eikä niin että menee ensin lääkärille, Ruskoaho pohtii.
Käytännön työtä voisi tehostaa myös esimerkiksi kehittämällä digipalveluja niin, että voitaisiin seuloa potilaat suoraan oikealle ammattilaiselle.
– Toiminnan kehittäminen lähtee helpommin tällaisista asioista kuin siitä, että laitetaan lakiin, että määrä pitää olla jokin määrä tiettyä henkilöstöä tai että tietylle ammattihenkilölle pitää päästä tietyssä ajassa.
KT:ssä nähdään myös, että otollinen hetki vaikuttaa henkilöstömäärän haasteisiin koulutuspolitiikalla on juuri nyt.
– Nyt on meneillään kiivasta eläköitymistä seuraavat 10-15 vuotta. Hoidon tarpeen kasvua ja sen kiihtymistä on nähtävissä väestön ikääntymisen myötä pitkälle, 2030-luvulta eteenkin päin. Nyt olisi hyvää aikaa vaikuttaa koulutuspolitiikalla siihen, että saadaan koulutettua riittävästi osaajia tulevaisuuden tarpeisiin vastaamaan, Ruskoaho sanoo.
– Ammattitaitoista henkilöstöä pitää olla saatavilla, joten koulutusmäärät on asetettavariittävälle tasolle. Kun hoitoa tarvitsevien määrä lisääntyy, kohdistuu tarpeita useisiin ammattiryhmiin hoitajista lääkäreihin.
Mites on erityislasten kohdalla? Tuntuu ettei niistä välitetä vaan hyppyytetään paikasta toiseen eikä kukaan osaa vastata miten toimitaan ? Mites jos vanhempien voimat ei enään riitä?