Asumistuettavia ennätysmäärä – työssäkäyvien osuus kasvaa
Palkkatuloja saavia asumistuettavia ruokakuntia oli vuonna 2015 peräti 17 000 enemmän kuin vuonna 2014.
Yleistä asumistukea saaneita ruokakuntia oli vuoden 2015 lopussa 246 400, tiedottaa Kela. Määrä on suurempi kuin koskaan ennen.
Asumistuen saajaruokakuntien määrä kasvoi edellisvuodesta 20 %. Kasvun taustalla on pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen ja vuoden 2015 alussa voimaan tullut lainmuutos, joka mahdollisti tuen saamisen aiempaa suuremmilla tuloilla etenkin lapsiperheissä.
Lisäksi syyskuussa 2015 otettiin käyttöön 300 euron ansiotulovähennys, mikä lisäsi palkkatuloja saavien ruokakuntien määrää.
Yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista valtaosa, 57 prosenttia, on yksin asuvien ruokakuntia. Tällaisia ruokakuntia oli vuoden 2015 lopussa 139 300,
Lapsiperheitä oli 83 600,joista 66 % oli yksinhuoltajaperheitä.
Työttömiä ruokakuntia oli vuoden 2015 lopussa 151 700. Määrä on 62 % tuensaajista. Valtaosa oli myös yksin asuvia (69 %).
Työssäkäyville yhä useammin asumistukea
Joka neljäs asumistukea saava ruokakunta, kaikkiaan 64 000 ruokakuntaa, sai palkkatuloja. Määrässä on lisäystä edelliseen vuoteen 17 000 ruokakuntaa (kasvua vuodesta 2014 siis 35 %).
Palkka- tai yrittäjätulot muodostivat vähintään puolet ruokakunnan tuloista lähes joka viidennessä yleisen asumistuen ruokakunnassa. Työssä käyvistä ruokakunnista suurin osa oli lapsiperheitä (57 %).
Yleisen asumistuen saajaruokakuntien yleisin tulonlähde on Kelan maksama työttömyysetuus. Joulukuussa 2015 tukea saaneista ruokakunnista yli puolet (53 %) sai peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Ansiopäivärahaa sai 11 % ruokakunnista.
Joka kymmenennellä ruokakunnalla ei ollut lainkaan asumistuessa huomioitavia tuloja.
