Kuva: Hanna Leppänen
21 suurimman kaupungin johtajat kokoontuivat Tampereella arvioimaan maakuntauudistuksen seurauksia.

Suomen suurimpien kaupunkien johtajien ryhmä C21 jatkaa hallituksen kaupunkipolitiikan arvostelua ja rusikoi sote- ja maakuntauudistusta varsin suorasukaisesti.

C21-kaupunkeihin kuuluu maan väestön enemmistö, ja niiden johtajat moittivat uudistusta näköalattomuudesta, talouden kasvun hidastamisesta ja investointikyvyn heikentämisestä.

Kaupunginjohtajia harmittaa se, että maakuntauudistuksessa ei niiden mukaan oteta huomioon kaupunkien merkitystä alueiden kehityksen vetureina.

– Kaikki tahot ovat yhdessä tunnistaneet alueiden keskinäinen riippuvuuden. Erityisesti kasvavien suurten kaupunkien tuottama vetovoimaisuus tuottaa elinvoimaa, joka hyödyttää koko kaupunkiseutua. Tästäkin syystä suurten kaupunkien investointikyky täytyy varmistaa, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly, joka isännöi C21-kaupunginjohtajien toista tapaamista torstaina.

Mainos



– Kaupunkien liikkumavara kapenee ja riippuvuus valtion rahoituksesta kasvaa. Tämä ei ainakaan lisää kaupunkien mahdollisuuksia vastata ketterästi kasvun eteen tuomiin haasteisiin, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Investointikyky huolettaa

Kaupunginjohtajat näkevät merkittävänä riskinä juuri sen, että kaupunkien investointikyky heikkenee. Esimerkiksi Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisen arvion mukaan kuuden kaupungin investointien rahoituspohja leikkaantuisi seuraavien kymmenen vuoden aikana kumulatiivisesti yhteensä 1,6 miljardin euron edestä.

Vapaavuori huomauttaa, että kaupungit kasvavat joka tapauksessa.

– Jatkossa kasvu on rahoitettava entistä pienemmällä rahalla, mikä vaikeuttaa kaupunkien kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamista sekä kaikille kaupungeille tärkeää kasvun kestävyyden hallintaa.

Kaupunkien erot huomioon

Kaupunginjohtajia hiertää myös se, että kaupunkien eroja ei heidän mielestään oteta uudistuksessa riittävästi huomioon.

Tampereen pormestarin Lauri Lylyn mukaan suurin valuvika jäljelle jäävän peruskunnan rahoituksessa on, että valtio arvioi rahoituksen riittävyyttä samoin kriteerein kaikkien kuntien kohdalla.

– Kuntien tarpeet ovat erilaisia. Sote-investoinnit ovat vain pieni osuus kasvavan kaupungin investointitarpeista. Suurena riskinä on, että pienenevä veropotti ei riitä kattamaan jäljelle jääviä kaupungin tehtäviä sekä investointeja nykytasollaan, Lyly sanoo.

Yhtenäinen kapinaliike

C21-kaupungit ovat Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren kokoama joukko. Hän kutsui lokakuussa ensimmäisen kerran koolle Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat keskustelemaan kaupunkien yhteisistä intresseistä.

Jo ensimmäisessä kokouksessa kaupungit löysivät yhteisen näkökulman, jonka mukaan hallitus ei ota riittävästi huomioon kaupunkien roolia kehityksen vetureina.

Ryhmään kuuluvat 21 suurimman kaupungin johtajat. Näissä kaupungeissa asuu yli puolet Suomen väestöstä.

Ryhmä on vetänyt yhtenäistä tiukkaa linjaa, jossa kritiikki kohdistuu erityisesti hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen.

Piikkejä hallituksen lihassa

C21-ryhmä on kiusallinen hallitukselle sikäli, että hallitusta vahvasti arvostelevassa ryhmässä on näkyvästi mukana erityisesti kokoomuslaisia mutta myös keskustalaisia kuntajohtajia. Myös oppositiopuolue SDP on hyvin edustettuna joukossa.

Suurten kaupunkien kapinahenki on kiusallisinta hallituksessa erityisesti kokoomukselle, mutta myös keskustaa lähellä olevissa pienissä kunnissa viedään mattoa uudistuksen alta ulkoistamalla sote-palveluja.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. ”Piikkinä lihassa” uutisoidaan kaupunkien aktivoitumista puolustamaan oikeuttaan kehittää omia alueita. Uutisoinnissa on jotakin oireellista, kun tänään julkaistu seuraava uutinen hyllytettiin ennätysajassa:
    ”Päätöksenteko: VM:n oma selvitys ei näe ongelmia palvelukeskuksissa
    13.2.2018 klo 13:54”. Taustalla on KHO:n ratkaisu jossa se EDELLYTTÄÄ koko sote- ja maakuntauudistuksen alistamista EU:n arvioitavaksi. Nyt muutaman virkamiehen ”selvityksillä” väistetään KHO:n ja EU:n edellyttämät toimet. Eivät ole tarpeeksi teräviä vieläkään kaupunkien ja kuntien otteet ja vaatimukset, kovin leväperäisesti uudistusta valmistelevat suhtautuvat kansalaisten ja kuntalaisten ja edellämainittujen laillisuusvalvonnasta vastaavienkin vaatimuksiin.

  2. Merkittävin vaihe Suomen kaupunkipolitiikassa oli Suomen kaupunkilliiton jäsenhankitapolitiikka! Minäkin olin siihen ”osasyyllisenä” Kaupunkiliiton kunnallistaloudellisen osaston osastopäällikkönä (1969-72).

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*