Eksoten Itkonen: Kuntien ”rekyyli” sote-uudistukseen tulee vielä
Sote-uudistus synnyttää valtavia organisaatioita, joissa kohtaavat erilaiset työ- ja ajattelutavat, muistuttaa Pentti Itkonen. (Kuva: Ville Miettinen)
Tulevan sote-uudistuksen järisyttävää vaikutusta kuntiin ei ole ehkä vielä täysin tajuttu, arvioi Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen.
Kun kuntia ikään kuin pakotetaan uuteen malliin, niitä tulee kiinnostamaan erittäin suuresti muun muassa se, toteutuuko tavoiteltu kolmen miljardin euron menovähennys, Itkonen muistuttaa.
– Kunnissa on paljon päättäjiä, jotka kokoontuvat lautakuntiin, kunnanhallituksiin, valtuustoihin, ja joka kokouksessa käsitellään sotea. Ei tämä ole mikään läpihuutojuttu kunnissa, ja minulla on jotenkin sellainen tunne, että kuntien rekyyli tähän asiaan ei ole vielä tullut, Itkonen sanoi tiistaina puheenvuorossaan Terveydenhuollon atk-päivillä.
Johdettava: ihminen
Itkonen puhui muutokseen reagoinnista peilaten kokemuksiaan Eksoten alkutaipaleelta. Koko soten lyöminen yhteen maakunnan laajuisesti synnyttää valtavan organisaation, johon mahtuu valtavasti henkilökohtaisia kokemuksia ja odotuksia siitä, mitä muutos aiheuttaa. Erilaiset arvot ja tavat ajatella asioista törmäävät.
– Tulee olemaan erittäin tärkeä vaihe, että pystytään kaikille kertomaan, mitä tehdään ja miksi tehdään.
Johtaminen korostuu, eikä johtamisen periaatteet sotessa ole muita toimintaympäristöjä kummempia. Ainoa asia mitä voi johtaa, on ihminen, kaikki muu on sellaista mitä ihmiset tekevät, Itkonen muistutti.
– Erittäin tärkeää on ollut, että ihmisten täytyy tietää mitä tavoitellaan ja miksi. Ennen kaikkea pitää olla varma siitä että joku seuraa sitä mitä on muutettu ja muutosta ylläpidetään.
Uudistus muuttuu euroiksi
Eksoten johdossa Itkonen on saanut kokea, että muutoksen etenemistä ja luvattujen tavoitteiden toteutumista seurataan tiiviisti – siksi hän ennustaakin ”rekyyliä” kuntien taholta myös valtakunnalliseen uudistukseen.
Uudistus muuttuu ajattelussa nopeasti euroiksi.
– Puolen vuoden päästä jo kysyttiin että missäs ne säästöt ovat, Itkonen kertoi Eksoten alkutaipaleesta.
– Sama koski henkilöstöä. Suhtautuminen uusiin organisaatioihin on kuntakentässä hyvin herkässä.
Erityisesti se, että on tulossa uusi rahoitusperuste. Mitä rahoitusratkaisu tarkoittaa, kiinnostaa taatusti kuntia ja Kuntaliittoa, Itkonen viittasi meneillään olevaan myllerrykseen.
Digitalisaatio hajauttaa palvelujärjestelmän
Kun digitaalisten palveluiden yleistyminen merkitsee, että yhä enemmän voidaan tehdä muualla, palvelujärjestelmä hajautuu, Itkonen totesi.
– Se on keskittämistä vain siltä osin kuin erityisen vaativia toimenpiteitä pitää keskittää, mutta yhä harvempiin yksiköihin – siinäkin mielessä se on hajanaista.
Itkonen näkee Suomen sote-ict:n asemat kansainvälisesti erinomaisiksi, kun kerättävään tietoon päästään pian yhdistämään perittyä tietoa. Se merkitsee mahdollisuutta profiloida väestöä.
– Siitä seuraa kokonaan uudenlainen rahoitusjärjestelmä. Ei enää rahoiteta tiettyä määrää, vaan mennään riskirahoituksen puolelle ja tiedetään mitä kannattaa rahoittaa.
– On syntymässä kokonaan uudenlainen maailma, miten väestön profilointia voidaan tehdä ja miten se vaikuttaa palvelujärjestelmän toimintaan.
Tiedon kerääminen ja siirtäminen ovat muuttumassa tiedon analysointi- ja profilointivaiheeksi.
– Se ei onnistu ennen kuin kansalainen saadaan mukaan. Ja täydellistä se alkaa olla, kun elinympäristö on tässä mukana, Itkonen sanoi.
Kuntien kuntayhtymien asukkailla, joille palvelut tulevat, on verotusoikeus ja päätösvalta PL 121 §. Asukkaat äänestävät kansanäänestyksessä suurista asioista.
ASUKKAAT JOHTAVAT
Perustuslaissa on säädetty – itsehallinto – eli verotusoikeus ja järjestämis- ja tuotantopäätökset sotesta kuntien asukkaille, sote-kuntayhtymien valtuustoissa.
Perustuslaissa ei ole säädetty VEROTUSOIKEUTTA, aitoa itsehallintoa (itsevaltaa) johtajille, kuten tj. Pentti Itkoselle tai tj. Juha Sipilälle. Perustuslakia on noudatettava.
Johtaminen perustuslaillisessa kansanvallassa
Sekä kuntavaalipäivänä että eduskuntavaalipäivänä – jotka ovat samana vaalipäivänä – kuntien perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat valitsevat luottamushenkilöt, kun ehdokkaaksi asettuneet ja puolueet esittelevät soteen liittyvät asiat ennen joka neljäs vuosi järjestettävien kunta- ja eduskuntavaalien äänestystä.
Yksikään henkilö ei äänestä missään, kuten esimerkiksi pörssiyhtiön yhtiökokouksessa tai demokraattisessa vaalissa, tietämättä mistä äänestetään.