Eniten palveluja tarvitseville ei löydy apua – Lausunnot: Laaja-alaiset palvelut jäivät valinnanvapauden varjoon

Asiakkaat uupuvat ja turhautuvat ja ammattilaiset ovat neuvottomia, kun paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevien palvelut eivät ole kenenkään hallussa ja niiden yhteensovittaminen puuttuu. Laaja-alaisten sote-palveluiden heikko nykytilanne selviää Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin julkaiseman tutkimuksen mukaan juuri monisairaat ja sekä terveys- että sosiaalipalveluita tarvitsevat voisivat hyötyä eniten sote-palveluiden onnistuneesta integraatiosta.

Viimeisimmässä valinnanvapauslain luonnoksessa palvelujen yhteensovittaminen näyttää kuitenkin jäävän haaveeksi, ainakin jos on uskominen esityksestä annettuja lausuntoja.

Lausunnonantajien mukaan hallituksen ehdottama malli valinnanvapaudesta ei toteuta paljon palveluita tarvitsevien mahdollisuutta saada yhteensovitettuja palveluita.

Sosiaali- ja terveysministeriön alustavassa lausuntoyhteenvedossa vain reilut 6 prosenttia uskoi, että laaja-alaisia palveluita tarvitsevien ihmisten palveluiden yhteen sovittaminen on mahdollista.

Erityisen epäileväisiä ovat sote-palveluiden nykyiset järjestäjät, kunnat. Kuntaliiton kyselyssä 67 prosenttia kuntakentän vastaajista kertoo, ettei pääosin usko laaja-alaisia palveluita tarvitsevien asiakkaiden mahdollisuuteen saada yhteensovitettuja palveluja. Palvelujen toteutumiseen uskoi 11 prosenttia.

Sosiaalipalvelut jäämässä sivuun

Valmis yhteenveto valinnanvapautta koskevasta lakiluonnoksesta valmistui perjantaina 5. tammikuuta. Lausunnonantajat eivät usko edelleenkään, että esitetyllä mallilla voidaan vastata riittävästi laaja-alaisiin palvelutarpeisiin.

Paljon palveluja tarvitseviin kuuluu sekä niitä, joilla on useita kroonisia sairauksia, että niitä jotka tarvitsevat terveyspalveluiden lisäksi sosiaalipalveluja. Yksinäisyys, turvattomuus, asunnottomuus ja työttömyys voivat kehittyä ongelmiksi, joihin haetaan apua akuuttipäivystyksestä, vaikka tuen oikea paikka olisi muualla.

Kuitenkin lausujat näkivät puutteita juuri sosiaalipalveluissa, joiden valikoima jäisi luonnoksessa ehdotetuissa sote-keskuksissa ohueksi. Ratkaisuksi on ehdotettu maakunnan moniammatillista tiimiä, joka jalkautettaisiin sote-keskuksiin.

KAKSin julkaiseman tutkimuksen toinen tekijä, Itä-Suomen yliopiston terveyshallintotieteen yliopistotutkija Anneli Hujala epäilee ajatusta.

– Henkilökohtaisesti olen hyvin skeptinen sen suhteen, että tämä voisi toimia joustavasti niin, että apua olisi tarjolla juuri silloin kun sitä tarvitaan, hän sanoo.

– Kun avun tarve on suuri, pitäisi tuen olla nopeasti saatavilla ja lähellä. Usein tarvitaan asiakaskohtaista joustoa. Mitä byrokraattisempi järjestelmä on ja mitä kauempana vastuutaho asiakkaan arjesta, sitä vaikeampaa jouston järjestäminen on.

Riskinä uudenlainen palveluviidakko

Valinnanvapausehdotuksen toinen ongelma on palveluiden pirstaloituminen.

– Kun tulee lisää julkisesti rahoitettavia palveluntarjoajia, voi tulla uudenlainen palveluviidakko. Yksittäisen ihmisen hoidon ja palvelujen kokonaisuus voi olla vaikeammin hallittavissa, kun on paljon uusia ja erilaisia palveluntarjoajia, Hujala sanoo.

Hänen mukaansa valinnanvapaus on hyvä asia, mutta palveluiden yhteensovittaminen vaatii yhteistyötä. Se ei suju palvelujen välillä nytkään ongelmitta.

– Erittäin tärkeä kysymys on, miten tietojärjestelmissä varmistetaan ajantasainen tiedonvaihto silloin, kun ihminen joutuu käyttämään monien eri toimijoiden palveluja, Hujala sanoo.

– Asiakastieto ei ole tähän asti kulkenut sujuvasti edes julkisen sektorin sisällä, mikä on ollut hyvin keskeinen ongelma nimenomaan paljon palveluja tarvitsevien osalta.

Paljon palveluja tarvitsevien ihmisten sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen yhdistäminen näyttää jääneen hallituksen esityksessä valinnanvapauden varjoon.

Lopulta yhteistyö on kuitenkin saatava toimimaan, toteutuipa sote-uudistus missä muodossa hyvänsä, Hujala arvioi.

– Yhteistyön tärkeydestä on puhuttu jo niin paljon, että kentällä ymmärretään asian tärkeys.

Hujalan mukaan sote-ammattilaisia kannattaisi hyödyntää uudistuksen toteuttamisessa mahdollisimman paljon. He tuntevat käytännön ongelmat ja ovat avainasemassa sote-integraation toteuttamisessa.

– Samoin asiakkaita itseään kannattaisi kuunnella, Hujala sanoo.

– Vielä siihenkään ei ole, ainakaan kattavasti, riittävän hyviä toimintamalleja.