Ensireaktiot sairaalaverkkoesitykseen: Henkilöstötilanteen paranemisesta ei takeita, kustannuksia ei säästy ja palvelujen laatu heikkenee

Lausuntokierrokselle sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) lähtenyt hallituksen esitysluonnos kansallisen sairaala- ja päivystysverkon uudistamisesta herättää huolta alueilla, joihin uudistukset osuvat näillä näkymin palveluja heikentävästi.

Kouvolassa ja muualla Kymenlaaksossa on ällistelty ajatusta lakkauttaa yöpäivystys kaupungissa. Kouvola on Suomen 11. suurin kaupunkialue. Esityksen mukaan perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen päivystys loppuisi myös Iisalmessa, Jämsässä, Raahessa ja Varkaudessa.

Esitysluonnoksen mukaan lakkautusten säästöpotentiaali on yhteensä 8,5 miljoonaa euroa ja korotettuna vuoden 2025 tasoon 9,4 miljoonaa.

Näistä säästökohteista Kouvola on selvästi suurin kaupunki ja siis myös laskelmissa sen säästöpotentiaali on suurin, yli puolet.  Päivystys toimii Ratamokeskuksessa, joka on sairaala ja sote-keskus, joka tarjoaa noin 80 000 kouvolalaiselle terveys- ja sosiaalipalvelut saman katon alla.

Hyvinvointialue on tehnyt omat laskelmansa, joiden mukaan päätös lakkauttaa yöpäivystys itse asiassa kasvattaa kustannuksia.

– Kymenlaakson hyvinvointialueen suorat kustannukset kasvavat jopa lähes 9 miljoonaa euroa (ensihoidon, ambulanssikuljetusten ja tilatarpeiden kustannusten kasvu), Kouvolan kaupungin tiedotteessa todetaan.

– Vaikutuksia on myös Ratamon muuhun toimintaan (esim. vuodeosastot) sekä hyvinvointialueen muiden yksiköiden toimintaan (esim. ikääntyvien palveluyksiköt). Lakkautuksella on lukuisia kerrannaisvaikutuksia ja se tuo lisäkustannuksia myös poliisin ja puolustusvoimien toimintaan sekä Kouvolan asukkaille.

STM:n esitysluonnoksessa todetaan palveluihin ohjautumisen tavoitteena olevan, että uudistus osaltaan mahdollistaisi ”painopisteen siirtämistä ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja erityispalveluista siihen, että väestö saisi paremmin peruspalveluja virka-aikaan ja myös iltaisin ja viikonloppuisin”.

Käytännössä uudistus mutkistaa matkoja päivystykseen merkittävästi. Kouvolasta kuljettaisiin Kotkaan päivystykseen tai vaihtoehtoisesti naapurihyvinvointialueelle Päijät-Hämeeseen eli Lahteen, ministeriö kaavailee.

Kouvolan kaupunki muistuttaa, että Ratamokeskuksen päivystyksessä on kehitetty perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon palveluiden kustannustehokas malli, jossa päivystävä lääkäri voi tarvittaessa tukeutua erikoislääkäriin ilman, että potilasta tarvitsee siirtää kalliimpiin hoitoihin keskussairaalaan.

– Juuri tämän akuuttilääketieteen edistyksellisen päivystysmallin rikkominen aiheuttaa merkittävimmät lisäkustannukset yöpäivystyksen lakkauttamisesta, tiedotteessa muistutetaan.

– Lakkautuspäätös on soteuudistuksen perusajatuksen vastainen ja rikkoo asukkaiden yhdenvertaisuutta. Hallituksen esitys on epäoikeudenmukainen ja vaarantaa ihmisten perusoikeudet, potilasturvallisuuden ja palvelujen saatavuuden Kouvolassa ja viivästyttää hoitoon pääsyä.

Lisää henkilöstöä – tai sitten ei

STM:ssä nähdään, että muutos voisi vähentää vuokratyövoiman käyttöä ja sen aiheuttamia kustannuksia ja vapauttaa rahaa ja henkilöstöä tekemään perusterveydenhuollon päivystystä nykyistä tehokkaammin.

– Se on kaunis ajatus, mutta tämä ei ole resurssi jota me voimme siirrellä kuin shakkinappuloita laudalla. Ihmiset tekevät omia päätöksiään, Kymenlaakson hyvinvointialueen johtaja Harri Hagman sanoo Kuntalehdelle.

– Meidän kannalta huonoin tilanne on se, jos ihmiset vaihtavat alaa tai siirtyvät julkiselta yksityisen puolen palvelukseen.

Tämä on Hagmanin mukaan ihan mahdollinen skenaario.

– Joku voi kuvitella, että teoriassa sieltä vapautuvat ihmiset siirtyvät sinne missä niitä julkisella puolella tarvitaan, mutta meidän totuus on, että ihmiset liikkuvat täsmälleen sinne minne haluavat liikkua. Ei heitä tällaiset hallitusesitykset oikeastaan ohjaa toivottuun suuntaan. Meidän kannalta päätös, jos se tällaisenaan hyväksytään, tarkoittaa käytännössä huonoimmillaan henkilöstön poistumista jonnekin muualle, ei välttämättä ollenkaan Kotkaan esityksen mukaan jäävään ympärivuorokautiseen päivystyspisteeseen.

Hagman sanoo, että sairaala- ja päivystysuudistuksen teoreettinen tavoite sinänsä on ymmärrettävä koko kansakunnan kannalta. Kouvolan ympärivuorokautisen päivystyksen lopettaminen ei vaikuttaisi kuitenkaan muualla kuin Kymenlaaksossa.

Ja siellä Hagmanin mukaan päivystyksen lakkauttaminen käytännössä vaikeuttaisi merkittävästi toimintaa, jota hyvinvointialue on kyennyt toteuttamaan asukkaiden tarpeiden mukaan.

– Jos näin käy, että tämä viedään hallitusesityksenä eduskunnassa ikään kuin prosessin loppuun, tällä on monia hankalia kerrannaisvaikutuksia koko meidän toimintaan.

Ajetaanko esitys väkisin läpi?

Uhattuna olisi esimerkiksi psykiatrisen sairaalan toiminta Kouvolan Kuusankoskella.

– Paikalliset vaikutukset ovat meidän toiminnan kannalta todella epätoivottuja.

Hagman korostaa, ettei Kymenlaaksossa vastusteta kaikkia mahdollisia muutoksia.

-Viesti on se, että hyvin lyhyessä ajassa tehdään täysin poliittinen päätös, Hagman viittaa kehysriihessä tehtyyn päätökseen.

Ministeriöstä kerrotaan, että omia talousvaikutuslaskelmiaan tehneet kaupungit ja alueet voivat ottaa kantaa lausunnon muodossa. Toisaalta STM:n kehysriihitiedotteen aloitussanat ”sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuus ratkaistiin kehysriihessä” antavat olettaa, että asia on jo ratkaistu.

– Vaikutusarviointeja emme ole oikein nähneet, ja mekanismi jolla se ajetaan nähtävästi läpi väkisin, on aika poikkeuksellista.

Hagman muistuttaa, että kaikki hyvinvointialueet, Kymenlaakso yhtenä niiden joukossa, ovat erittäin suurten haasteiden edessä.

– Olemme lähteneet muuttamaan toimintaamme, palvelurakenteita, fyysistä palveluverkkoa, digitaalisiin palveluihin panostusta, henkilöstöön kohdistuvia kehittämistoimet – jotka Kymenlaaksossa eivät ole tarkoittaneet lomautuksia tai henkilöstön vähennyksiä.

Kaikkiaan Harri Hagmanin mukaan on hyvin vaikeasti perusteltavissa, miksi alueen toimintaa esitetyllä uudistuksella selkeästi vaikeutetaan

Mieleen tulee vanha ohje.

– Isossa muutoksessa ei ehkä kannata muuttaa sieltä, missä asiat tällä hetkellä toimivat ja ovat toimineet.

Kymenlaaksossa perehdytään nyt tarkasti 188-sivuiseen esitysluonnokseen. Massiiviseen nivaskaan ei aiota vastata massiivisesti, vaan tarkasti ja ytimekkäästi

-Tulemme perustelemaan toimintamme jatkamista Kouvolan yöpäivystyksen osalta aivan niin pitkälle kuin peliaikaa riittää.

”Hölmöläisen hommaa”

Hagmanin mainitseman Kuusankosken psykiatrisen sairaalan toimintojen siirtäminen Kotkaan rasittaisi hyvinvointialueen taloutta siksikin, että sairaalan tiloista, jotka voivat siis jäädä tyhjilleen, on solmittu 20-vuotinen vuokrasopimus. Lisäksi ratkaisu merkitsisi arviolta 15–20 miljoonan euron investointitarvetta sairaalatiloihin Kotkaan, Kouvolan kaupunki muistuttaa.

Tämänkaltainen skenaario on mahdollinen myös Etelä-Savon hyvinvointialueella (Eloisa), sanoo aluehallituksen jäsen Panu Peitsaro (liik.). Viime vuosikymmenellä Peitsaro vaikutti Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymäjohtajana mm. Savonlinnan sairaalan puolustajana. Nykyään hän vaikuttaa aluehallituksen lisäksi Savonlinnan kaupunginhallituksen jäsenenä.

Savonlinnaan sairaala- ja päivystysuudistusesitys ei kirpaise perustasolla mutta erikoissairaanhoidossa kyllä.

– Pelko on, että kohta esitetään lisärakennusinvestointeja Mikkeliin, Peitsaro sanoo Kuntalehdelle.

Eloisa muodostettiin kahden sairaanhoitopiirin alueelle, joista Itä-Savo oli rakennettu Savonlinnan sairaalan ja Etelä-Savo Mikkelin sairaalan ympärille.

– En kertakaikkiaan ymmärrä sitä logiikkaa, että investointeja esitetään muualle, koska toisesta paikasta vähennetään toimintaa.

– On hölmöläisen hommaa, että jollain alueella tehdään elämistä hankalaksi ja toisella parannetaan. Ja kuitenkin koko sote-uudistuksen tavoite oli parantaa ihmisten hoitoon pääsyä ja tuottaa terveyttä.

Ammattilääkärinä Peitsaro on myös tarkka termeistä, joissa nyt näyttää olevan huojuntaa niin julkisessa keskustelussa kuin kenties hallituksen esityksessäkin.

Käytännössä Savonlinnaan olisi tulossa akuuttilääketieteen päivystys, josta käytetään myös termiä perusterveydenhuollon päivystys. Siinäkin on tulkinnan varaa, koska akuuttilääketiede on joka tapauksessa oma erikoisalansa, Petisaro muistuttaa.

-Tarkoitetaanko loppuviimein Savonlinnassa yleislääkäripäivystystä vai sellaista akuuttilääkäripäivystystä, jota hoitavat akuuttilääketieteen erikoislääkärit? Siinäkin on vielä oma eronsa.

Hallituksen esitysluonnoksessa puhutaan akuuttilääketieteen päivystyksestä mutta tiedotusvälineissä kirjoitetaan perusterveydenhuollon päivystyksestä.

– Itse toivoisin vähimmäisvaatimuksena, että siellä päivystää akuuttilääketieteen erikoislääkäri. Se kertoo kuitenkin jotain osaamistasosta, Peitsaro sanoo.

Aluevaikutukset

Etelä-Savon väestö vanhusvoittoista. Toisaalta on teollisuutta ja paljon vapaa-ajan asukkaita. Maakunnassa ”sattuu ja tapahtuu”, Panu Peitsaro kuvailee.

–Tulee vakavia akuuttihoitoa vaativia tilanteita, aivoinfarkteja, sydäninfarkteja, tapaturmia.

– Tämä hankaloittaa elämää tietyllä tapaa tällä seudulla, Peitsaro viittaa esitysluonnoksen sisältöön.

Nykyään Peitsaro työskentelee Savonlinnassa työterveyslääkärinä.

-Kiinnostaa sekin, mitä poliklinikkapalveluita tänne jää. Jos lähtee erikoislääkärietä, vaikka kirurgeja jotka tekevät leikkauksia, tyytyvätkö he jatkossakin Etelä-Savoon työnantajana, jäävätkö nimenomaan Savonlinnaan pitämään poliklinikkaa vai hakeutuvatko muualle. Ja miten virkasuhteiset lääkärit sitten korvataan. Heitä ei montaa ole, joten ei tarvitse montaa lähteä kun ollaan haasteiden edessä.

Uudistuksen yksi tavoite on, että ostopalveluja ei käytetä entiseen malliin. Taloudelliset vaikutukset uudistuksella ovat moninaiset. Peitsaro antaa esimerkin kuvitteellisesta tehtaan työntekijästä, joka työskentelee Savonlinnassa työterveyshuollon läheisyydessä.

– Hänen tarvitsee käydä erikoislääkäripolikilkinkalla, ja hänellä on aika klo 14. Hän lähtee töistä klo 13 tai 13.30, ja palaa käynnin jälkeen töihin. Mutta jos poliklinikka onkin Mikkelissä, hän ei ole sinä päivänä töissä.

Poliklinikkakäyntejä on paljon, Peitsaro korostaa.

– On todella iso kysymys, miten laajasti niitä voidaan täällä itsenäisesti tuottaa.

Erikoissairaanhoidossa Savonlinna koki pettymyksen, kun tekonivelleikkaukset näyttävät loppuvan. Niitä kohtaan oli isoja odotuksia palvelun kysynnän ja laadun ansiosta.

– Meillä on hyvät leikkaussaliolosuhteet ja hyvät tekijät leikkauksille ja hoitajatiimit. Etelä-Savossa on tehty paljon muiden hyvinvointialueiden asukkaiden tekonivelleikkauksia, koska täällä on hyvä hoidon saatavuus.

–Jonot ovat pitkä Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, HUSin alueella. Tällaista koko Suomen hyväksi tehtävää työtä olisi voitu edelleen tehdä Etelä-Savossa. Mutta niitä ei nyt aiota tehdä enää.

Teoriassa on mahdollista, että tekonivelleikkausten lähtö aiheuttaa henkilöstön vähennystarvetta. Niin suuri on leikkausten volyymi ja taloudellinen merkitys.

Leikkausten 4-5 miljoonan euron vuosittaisista kustannuksista noin 70 prosenttia on palkkakustannuksia.

–Jos kaikki henkilökunta jää ennalleen ja lähtee 500 tekonivelleikkausta pois, eikä tilalle tule mitään yhtä tuottavaa, kustannustaso muussa toiminnassa nousee. Jos katsotaan tilastoja, lopputulemana Savonlinnan sairaalan toiminta näyttää entistä kalliimmalta. Joten sieltä on myös saneerattava henkilöstöä.

–Tämä on spekulaatiota, mutta tällainen paine sieltä nousee.