Espoo sitouttaisi kaikki itsehallintoalueet yhteiseen ICT-arkkitehtuuriin
Espoo ottaa lausunnossaan sote-uudistuksen askelmerkeiksi kantaa myös soten it-osaamisesta ja digitaalisten palvelujen huomioinnista huolehtimiseen.
– Tärkeää on varmistaa että kaupunkien, kuntayhtymien ja yhtiöiden sote-it-osaaminensaadaan mahdollisimman ajoissa kehittämään ja ottamaan käyttöön sote-alueiden digitaalisia palveluita, kaupunginvaltuuston hyväksymässä lausunnossa sanotaan.
Espoon kaupunginhallituksen jäsen Ville Lehtola, kok., pitää outona, että sote-uudistuksen valmistelussa ICT- ja digitalisaatiotyöryhmässä ei alun perin ollut varsinaisten sote-toimijoiden eli kuntien ja kuntayhtymien edustajia.
Tammikuun lopussa tällainen edustus kuitenkin lisättiin ryhmän kokoonpanoon.
– Espoo haluaa olla keskustelussa mukana, esimerkiksi siitä mitä bulkkitoiminnot pitävät sisällään, Lehtola sanoo.
Espoon lausunnossa peräänkuulutetaan myös kansallista tavoitearkkitehtuuria, joka koskee itsehallintoalueita ja sote-tuottajia. Tavoitearkkitehtuuri sisältäisi myös yhteiset tietomääritelmät Viron X-Roadin tapaan.
– Ylimenokaudella itsehallintoalueille ja tuottajille annetaan siirtymäaika, jona päivittää oma tietojärjestelmäarkkitehtuurinsa vastaamaan tavoitearkkitehtuuria. Siirtyminen on pakollista. Näin kaikki järjestelmät saadaan kommunikoimaan keskenään, jolloin tieto organisaatioiden välillä kulkee sähköisesti, lausunnossa sanotaan.
– Kansallinen tavoitearkkitehtuuri mukaan lukien määritelmät olisivat oivallinen tapa toteuttaa integraatio ja tuoda yhteen sote-IT:n ympärillä olevat toimijat, Ville Lehtola näkee.
– Espoossa uskotaan kilpailuttamiseen ja siihen, että leveämmät markkinat laskevat hintoja ja nostavat laatua. Kansalliset määritelmät leventäisivät markkinoita.
Mahdollinen ICT-palvelukeskus ohjaisi arkkitehtuuria, ja fyysisen rakennuksen sijaan keskuksen tulisi toimia virtuaalisena, jotta kunnissa hajallaan oleva osaaminen hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, Lehtola sanoo.
