Espoon huutokauppa hiertää vammaisfoorumia

Vammaisfoorumi arvostelee kovin sanoin Espoon kaupungin järjestämää vammaisten asumispalvelujen sähköistä huutokauppaa. Se tuo foorumin kannanoton mukaan mieleen vanhan ajan huutolaisjärjestelmän, jossa kunta huutokauppasi heikossa asemassa olevat halvimman tarjouksen tehneen hoidettaviksi.

Espoo vastaa kritiikkiin toteamalla, että huutokauppaan voivat osallistua vain sellaiset tahot, jotka täyttävät kaupungin asettamat laatukriteerit.

Espoossa hankitaan vammaisten asumispalveluja kaksivaiheisen kilpailutuksen avulla. Ensimmäisen vaiheen tarjouspyynnössä on määritelty palvelun kriteerit. Tämän vaiheen tarjousaika päätyy 17.5.

Sitten kaupunki valitsee tarjoajista ne, joiden katsoo täyttävän asetetut vaatimukset.

Ne pääsevät sitten mukaan avoimeen sähköiseen huutokauppaan, selvittää Espoon vammaispalvelujen päällikkö Nina Hiltunen Kuntalehdelle.

Siinä tarjoajat voivat reaaliaikaisesti seurata tarjousten tilannetta ja muuttaa omia tarjouksiaan.

 

Hinta vaikuttaa 80 prosenttia

 

Tarjousvertailussa hinta vaikuttaa 80 prosenttia ja laatukriteerit 20 prosenttia.

Laatukriteereissä otetaan Hiltusen mukaan huomioon erityisesti kyky kehittää palvelua ja asukasosallisuuden mahdollisuudet.

Vammaisfoorumin mukaan pienillä kotimaisilla, sitoutuneilla toimijoilla on suuria vaikeuksia osallistua tällaiseen kilpailuun.

– Siksi avoin hintakilpailu käytännössä varmistaa, että voittajiksi päätyvät suuret kansainväliset toimijat ja pääomasijoittajat, vammaisfoorumi katsoo.

 

Kilpailun keinot rajallisia

 

Mitkään erityispalvelut, omaperäisyys tai esimerkiksi perusvaatimuksia parempi henkilöstömitoituseivät missään vaiheessa suoranaisesti vaikuta kilpailussa, myöntää Hiltunen.

Hän korostaa, että Espoo on määritellyt vammaisten asumispalvelujen tason ja palvelujen saajien pitää olla tasa-arvoisessa asemassa.

– Hankinnassa laatu muodostuu kiinteästä ja vertailtavasta laadusta ja tässä kilpailutuksessa vertailtavan laadun osuus on 20 pistettä. Kääntäen tämä tarkoittaa, että Espoon kaupunki ei hyväksy tätä suurempaa laadun vaihtelua ostamissaan palveluissa.

– Se, että tarjoajat saavat tarkistaa hintojaan huutokauppakierroksella ei vaikuta laatuun mitenkään, Hiltunen sanoo.

– Tarjouksia pyydetään seitsemältä osa-alueelta, ja erityisiä palveluja tuottavat tarjoajat voivat miettiä, mille osa-alueelle heidän toimintansa parhaiten soveltuu, Hiltunen sanoo.

Hänen mukaansa nykyisinkin Espoo käyttää isoja ja pieniä palvelujen tuottajia ja erilaisia tahoja.

– Se on tavoite vastaisuudessakin.

 

Sopimuskauden lyhyys hämmentää

 

Vammaisfoorumi arvostelee myös lyhyttä sopimuskautta, kaksi vuotta ja mahdollinen kahden vuoden optio.

Foorumin mukaan kahden vuoden kesto vähentää merkittävästi tarjoajien sitoutumisen astetta vammaisten henkilöiden elämänmittaisten yksilöllisten palveluiden toteuttamiseen laadukkaasti.

– Menettely ei miltään osin lisää motivaatiota tuottaa joustavaa, yksilöiden monenlaisiin tarpeisiin vastaavaa palvelua. Pitkäaikaisten erityispalveluiden sopimusten kestoon ei ole riittävällä tavalla kiinnitetty huomiota, kannanotossa arvostellaan.

Espoon kaupunki vastaa vammaisfoorumin kannanoton jälkeen antamassaan tiedotteessa, että sopimuskauden vaihtuessa osa palveluntuottajista saattaa vaihtua, mutta asiakkaiden ei tarvitse muuttaa kilpailutusten myötä.

– Ratkaisut tehdään aina asiakkaan edun mukaisesti. Asiakkaat voivat jatkaa asumista nykyisessä kodissaan tai he voivat siirtyä uuden palveluntuottajan asiakkaiksi, jos sieltä löytyy heille vielä paremmin soveltuvat palvelut, sanoo Hiltunen.

– Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen asumisen tukisuunnitelma, joka varmistaa, että hän saa tarvitsemansa tuen.

Viestintäpäällikkö Outi Huida vahvistaa, että sopimuskauden päättyminen tarkoittaa, että kaupunki ei ohjaa enää uusia asiakkaita paikkaan, jonka sopimus päättyy. Siellä ennestään asuvien siis ei tarvitse siirtyä uuteen paikkaan.

 

Asumispaikat 70 kilometrin säteellä

 

Vammaisfoorumi arvostelee kovasanaisesti muun ohella sitä, että tarjouspyynnön mukaan asumisyksikkö voi sijaita 70 kilometrin päässä Espoon keskustasta.

– YK:n vammaissopimuksen lähtökohta eli vammaisen ihmisen itsenäisen elämän ja osallisuuden vaatimus artiklan 19 mukaisesti ei toteudu Espoon huutokaupassa, foorumi katsoo.

– Artiklan mukaan vammainen itse päättää kenen kanssa asuu, missä asuu eikä hän ole velvollinen käyttämään ennalta määrättyjä asumisjärjestelyjä.

– Missä vaiheessa prosessia vammaiselta henkilöltä on kysytty, haluaako hän asua 70 kilometrin päässä omasta tutusta elinympäristöstään? foorumi kysyy kannanotossaan.

Hiltunen vastaa, että 70 kilometriä vastaa nykyistä tilannetta. Noin neljännes Espoon vammaisten asumispalvelujen asiakkaista asuu muualla kuin Espoossa.

Hiltunen myös vakuuttaa, että asukkaan tarpeet ja toiveet otetaan huomioon.

– Vammaispalveluissa on kysymys usein vuosikymmenten ratkaisuista, hän muistuttaa

Hänen mukaansa kenellekään ei osoiteta asumispaikkaa.

– Laajan alueen ja seitsemän erilaisen kohderyhmäkohtaisen palvelun toivotaan edistävän asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, Hiltunen sanoo.