Etelä-Savo valmistelee sote-aluetta ilman Savonlinnaa
Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen kuntayhtymän alaisuuteen siirtyisivät myös Pieksämäen terveyskeskuksen palvelut (kuva: Jorma Ylönen)
Etelä-Savon kunnat valmistelevat laaja-alaista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajakuntayhtymää, joka yhdistäisi maakunnan kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi.
Hankkeen valmistelussa ovat mukana Etelä-Savon kunnat Savonlinnan kaupunkia ja Heinäveden kuntaa lukuunottamatta. Heinävesi havittelee sote-yhteistyötä Pohjois-Karjalan suuntaan ja Savonlinna on linjannut Pohjois-Savon olevan sille paras vaihtoehto. Etelä-Savossa on noin 150 000 asukasta, ilman Savonlinnaa ja Heinävettä lukema on noin 110 000.
– Kunnioitamme Savonlinnan päätöstä. Pystymme rakentamaan toimivan kokonaisuuden myös ilman sitä, sote-aluetta muutosjohtajan nimikkeellä rakentava Jouko Luukkonen sanoo.
Ehdotus Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen kuntayhtymän perustamiseksi esitellään kaikkien perustamishankkeeseen osallistuvien kuntien valtuustoille 16. kesäkuuta. Tavoitteena on, että kunnat voisivat päättää kuntayhtymän perustamisesta syyskuun loppuun mennessä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Jouko Luukkonen uskoo, että Etelä-Savon sote-kuntayhtymä on sovitettavissa yhteen hallituksen tulevien linjauksien kanssa.
– Sote-ratkaisu rakentuu joka tapauksessa ylikunnallisen toiminnan varaan. Mikäli hallitus haluaa rakentaa vaaleihin perustuvat itsehallinnolliset maakunnat, me muokkaamme ylätason rakenteet sen mukaan. Olemme halunneet viedä palveluintegraation valmistelua eteenpäin, ja siksi emme ole jääneet odottamaan uuden hallituksen linjauksia.
Hankkeen ohjausryhmän johdossa on valtuutettu Markku Häkkänen, kok., Mäntyharjusta ja kuntajohtajaryhmän johdossa Mikkelin hallintojohtaja Ari Liikanen.
Sairaanhoitopiireillä, jotka ovat kuntayhtymiä, on perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjä-status.
Voimassa olevan lain mukaan kaikki Suomen kunnat kuuluvat omaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, joka järjestää ja rahoittaa maakuntien erikoissairaanhoidon.
VAPAAEHTOINEN SOTE
Perussopimus
Sairaanhoitopiireistä, kuntayhtymistä voivat jäsenkunnat suoraviivaisesti perustaa oma-aloitteisesti sosiaali- ja terveyspiirin ilman uusia lakeja.
Kysymys ei ole vain tuottamisesta tai tuottajakuntayhtymästä.
Samassa demokratiassa päätetään järjestämisestä, budjetista ja rahoituksesta sekä tuotannosta.
Demokraattinen sote-kuntayhtymävaltuusto järjestää soten, budjetoi soten, rahoittaa soten:
1) perussopimuksessa määritellyn laskentatavan mukaisilla jäsenkuntien maksuosuuksilla.
2) perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtaman rahoituperiaatteen mukaisilla sote-valtionosuuksilla.
Maakunnissa on oltava tarkkana rahoitusperiaatteen toteutumisesta niin, että omassa maakunnassa ja kunnissa toteutuu sekä perustuslain 19 § että 121 §.
Valtiovallan on kohdeltava kuntia neutraalisti siten, että ne saavat rahoitustarvetta vastasvasti valtionosuuksia.