Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. (kuva: Etelä-Savon maakuntaliitto)

Sote- ja aluehallintouudistusten valmistelua linjanneen asiantuntijaryhmän esitys 9–12 itsehallintoalueesta ei ole Etelä-Savon maakuntajohtajan Pentti Mäkisen mieleen.

– Tällainen muutos aluejakoihin teettää valtavasti työtä siihen nähden, että meillä on jo olemassa alueet, joiden pohjalta voitaisiin mennä eteenpäin.

Mäkisen mukaan esityksessä ei mainita, mihin faktoihin esitetty alueiden lukumäärä perustuu.

– Myös pienemmät kokonaisuudet voivat toimia tehokkaasti. Siitä meillä on Suomessa runsaasti näyttöjä. Ylipäätään ei ole järkevää, että aluejakoja määrätään ylhäältä päin.

Mäkinen kritisoi myös esitystä siirtymävaiheen hallinnosta.

– Nykyisen aluejaon pohjalta voitaisiin mennä eteenpäin ja rakentaa sen pohjalle lopullinen malli. Siirtymäajan organisaatio on turha.

Mäkinen huomauttaa myös, että vaikka sote-asiat olisivat kustannuksiltaan uuden itsehallinnollisen toimijan merkittävin osa, sen tehtävät ei olisi pelkkää sote-hallinnointia. Siksi niitä ei tulisi rakentaa vain soten ehdoilla.

– Sinnehän siirtyisi merkittäviä tehtäviä myös valtiolta ja kunnilta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Pääministeri Sipilän kotikunnat ja sote-maakunnat: 18 "Eksotea" 2016 alusta sanoo:

    Maakunnat ovat syntyneet historiallisen kehityksen tuloksena.

    Maakunnallisia sote-kuntayhtymiä ei ole kukaan kieltänyt – ei edes pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

    Vatkaako valtaa pitävä Sipilä kotikunnat ja sote-kuntayhtymät -mallin kanssa?

    Sotea perustetaan jo 13 maakunnassa ja muissa on nostettu valmiustasoa. Miksi pääministeri Sipilä estäisi näiden syntymisen?

    Etelä-Karjalan sote on toiminut vuodesta 2010 ilman ministereiden sote-soppaa.

    Perustuslaillisen kansanvallan kannalta Manner-Suomen 18 maakuntaa on sosiaali- ja terveyspalvelujen integroinnille maksimaalisen suuri maantieteellinen alue.

    Olemassa olevista maakunnallisista sosiaali- ja terveyspiireistä on pääosin hyviä kokemuksia. Kehitettävää riittää asiakaspalvelussa ja laadussa sekä edelleen tuottavuudessa.

    Kun Suomeen on perustettu 18 vapaaehtoista maakunnallista sote-kuntayhtymää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustamistavalla syksyn 2015 aikana. Kustannustehokkuus ja tuottavuus saadaan kaikissa parhaalle kustannus-/laatutasolle hyvällä projektijohtamisella:

    Suomen kuntatalous säästää vuosittain 1,8—2,6 miljardia euroa.

    Asukasluku ja veropohja Manner-Suomen maakunnissa riittää, vaikka muuta annetaan retoriikassa ymmärtää. Varsinkin, kun sairaaloiden rahoitus siirtyy valtiolle niiltä osin kuin tarvitaan kilpavarustelun estämiseksi vuosikymmenien aikana. Etelä-Karjalassa asukasluku on 132 000.

    EU:n subsidiariteettiperiaate:

    Päätökset tehdään mahdollisimman alhaalla demokratiassa, mahdollisimman lähellä asukkaita.

    Sosiaalipalvelut, kuten ennaltaehkäisevä perheiden, lasten ja nuorten sekä koulujen sosiaalityö, on lähempänä kuntatason valtuustoja kuin maakuntien sote-valtuustoja — puhumattakaan valtuustoista, jotka ovat 9—12 paikkakunnalla!

    Sosiaalipalvelujen päätöksenteko ja rahoitus on oltava:

    1) joko kunnissa

    2) tai sote-maakunnissa, Manner-Suomen 18 maakuntaa.

    – Ei 9—12 suuralueella, ELY, AVI yms.

    Perustuslaki 19 §: suomalaisten yhdenvertaisuus:

    Kiireelliset tapaukset

    Ambulanssin todellisen realistisen ajoajan etäisyydellä on oltava maakunnan päivystävä keskussairaala niin, että erilaisten tilanteiden potilasturvallisuudesta ei tingitä edes Valtiontalouden tarkastusviraston esityksestä. Ajoaikoja ei sijoittelussa maksimoida, pikemminkin minimoidaan.

    Kiiteettömät tapaukset

    Valtio on oikea taho rahoittamaan ja järjestämään yliopistosairaalat ja maakuntien keskussairaaloiden kalliit hoidot ja kalliit leikkaussalit yksinoikeudella: kilpavarustelu on mahdotonta. Mitkä ovat edut ja haitat?

    – Kiireettömät kalliit hoidot ja kiireettömien leikkausten sijoittelun logistisesti oikein eri yliopistosairaaloihin ja maakuntien keskussairaaloiden yhteyteen rahoittaa ja koordinoi valtakunnallisesti valtio. Ammattilaiset tietävät esimerkiksi, mitä leikkauksia voidaan keskittää vain tiettyihin sairaaloihin.

  2. Avatar Maakuntien oma-aloitteiset sotet täyttä häkää eteenpäin: aloitus 2016 alusta sanoo:

    Näpit irti PM Sipilä ja ministeri Rehula:

    Yle 5.3.2015 verkossa: Maakunnat eivät jääneet odottamaan eduskuntaa – sote-kuntayhtymiä perustetaan jo täyttä häkää

    Operatiivisen päivittäisen toiminnan painopiste sotella on maakunnissa.

    Kuinka paljon aikaa Etelä-Karjalan kuntapäättäjät käyttivät ”oman Eksote-lain, perussopimuksen” säätämiseen?

    — Vain hetken pienen, verrattuna ”valtiomiehiin” ja suuriin ”johtajiin”.

    Käykää tutustumassa: Etelä-Karjalan maakunnan sosiaali- ja terveyspiirissä painopiste operatiivisessa toiminnassa päivittäin, on oman maakunnan sisäistä. Samoin muissa maakunnissa, ennen ja jälkeen sote-integraation.

    Uudistuksen jälkeenkään maakuntien asukasta kohti ei tule keskimäärin kuin korkeintaan yksi lähete johonkin valtiorahoitteisista viidestä yliopistosairaalasta (erva) tai viereisen maakunnan keskussairaalan yhteydessä olevaan valtiorahoitteiseen kalliiseen hoitoon tai kalliiseen leikkaussaliin.

    Valtion rahoittamilla leikkaussaleilla lyhennetään jonotusajat mahdollisimman lyhyiksi: asiakkaiden, heidän työnantajiensa sekä julkisen talouden, kuten Kelan etu.

    Sipilän ”normienpurkutaloot”

    Maakuntien sairaanhoitopiirien kannattaa perustaa oma-aloitteisesti sosiaali- ja terveyspiiri, eikä jäädä odottamaan loputonta lakien säätämistä.

    Itse asiassa Sipilän hallituksen tarkoitus on vähentää lainsäädäntötyön määrää eduskunnassa ja vähentää uusien lakien säätämistä sekä poistaa turhaa lainsäädäntöä.

  3. Kuinka monta vuotta kuluu ennen kuin sairaaloiden kilpavarustelu loppuu :

    5, 10, 15, 20 vai 25 vuotta?

    Kuinka monta hallitusta ja hallitusohjelmaa, kuinka monta oppisitiokautta tarvitaan yksinkertaisesti vain sote-integraation aikaansaamiseksi maakuntiin?

    Säästöpotentiaali pelkälästään maakunnallisilla sote-kuntayhtymillä:

    1) 1,6—2,6 miljardia euroa vuodessa.

    2) 10 vuodessa jopa 26 000 000 000 euroa.

    3) 20 vuodessa 52 000 000 000 euroa.

    Mitä kunnat saavat kumulatiivisesti säästyneillä 52 000 000 000 euroilla:

    lähipalvelut ja sairaalat?

  4. Avatar Osaoptimointi Suomessa ja maakunnallisen sote-kuntayhtymän alueella sanoo:

    Yksikanavainen rahoitus voi johtaa perustuslaillisiin ongelmiin, kun osaoptimointia yritetään poistaa.

    Osaoptimoinnin poistamiseksi voi olla muitakin keinoja, esimerkiksi Kelan hallinnoima rekisteri.

    Osaoptimoinnin tarkempi tunteminen antaa mahdollisuuden kehittää ”kevyitä menetelmiä” osaoptimoinnin poistamiseksi. Yksikanavainen rahoitus kuulostaa liian yksinkertaiselta ja liian vaikealta. Soteen on kerääntynyt jo nyt liikaa perustuslaillisia ongelmia edellisten hallitusten jäljiltä.

    Ammutaanko kärpästä tykillä?

    Yksi selvitys lisää

    Kunnallisalan kehittämissäätiö, Aalto yliopisto ja Valtiontalouden tarkastusvirasto:

    selvittäkää sote-palveluiden osaoptimointi seikkaperäisesti:

    kuka, missä, milloin, millä tavalla.

    Esimerkiksi osaoptimointi:

    – Suomen maakunnissa.

    – Työterveyshuollot

    – Yksityiset sote-yrittäjät.

    – Sote-kuntayhtymissä.

    – Kunnissa.

    Osaoptimoinnista ja sen haitallisuudesta julkiselle taloudelle puhutaan lähinnä otsikkotaholla.

    Osaoptimointi poistuu ainakin kuntien keinovalikoimasta, kun ne liittyvät maakunnalliseen sosiaali- ja terveyspiiriin. Tosin maksuosuuksien vajaaksi jättämisellä kunta voi pelata omaa velanottoa sote-piirin piikkiin.

  5. Avatar Eksote vs. Norjan sote-malli; Suomen valtiorahoitteinen sote; osaoptimoinnin poisto sanoo:

    1) Etelä-Karjalan maakunnan perustuslaillisen kuntayhtymä-Eksoten jäsenkunnilla ja Eksoten erinomaisella johtajalla, on suuri motivaatio parantaa tuottavuutta ja laatua.

    Kuntayhtymä-Eksoten kustannusten nousunopeutta on voitu hillitä.

    Kustannusten nousun kulmakerroin on pienentynyt merkittävästi.

    2) Öljyvaltio Norja siirtyi valtiorahoitteiseen malliin: kustannukset lähtivät nousuun.

    Kustannusten nousun kulmakerroin kasvoi.

    3) Osaoptimoinnin poisto.

    – Jos esimerkiksi osaoptimoinnin rahallinen merkitys Suomen julkiselle taloudelle on 500 000 euroa, ja maakunnallisilla sote-kuntayhtymillä osaoptimointi puolittuu itsestään 250 000 euroon, niin kannattaako Suomen siittyä

    1) Norjan valtiorahoitteiseen malliin, vai

    2) vapaaehtoisiin maakunnallisiin sote-piireihin syksyn 2015 aikana, Eksoten perustamistavalla, ilman uutta lainsäädäntöä ja uusia normeja?

    3) Tuleeko valtion ja kuntien, virkamiehille, eduskunnalle, eduskunnan puhemiehelle, pääministerille, valtiovarainministerille, eurooppaministerelle, sosiaali- ja terveysministerille ja perhe- ja peruspalveluministeri — työn puutetta, kun maakunnat ottavat ja säätävät oman ”sote-lain”, kuntayhtymän perussopimuksen?

    Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää Suomeen valtiorahoitteisuutta soteen öljyvaltio Norjan tapaan.

    Jos osaoptimointi poistuu merkittävästi jo maakunnallisten sote-kuntayhtymien myötä ja samalla kustannuksia voidaan hillitä kuntien suuren motivaation ansiosta, niin onko Suomen julkisen talouden kannalta kannattavaa siirtyä Norjan malliin, jossa kustannukset nousevat; sekä perustuslaillisesti itsehallinnollisilta kunnilta että 9—12 perustuslain kannalta omituisilta muka ”itsehallintoalueelta” häviää motivaatio hillitä kustannuksia; piikki on auki.

    Jos Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja tarkoittaa 9—12 ”itsehallintoalueilla” vain retoorista itsehallintoa, jossa todellinen budjettivalta on valtiolla, niin kysymys ei liene, Suomen eturivin perustuslakijuristien mielestä, perustuslain mukaisesta demokratiasta, kansansanvaltaisuudesta eikä ”itsehallintoalueiden” perustuslaillisesta rahoittaja-järjestäjä-statuksesta.

    Jos tosiasiallinen rahoittaja-järjestäjä on valtio, niin ”itsehallintoalue” on harhaanjohtava käsite.

    Kummassa on parempi itsehallinto, demokratia ja kansanvalta:

    VTV:n Norjan mallia mukailevassa sote-rahoituksessa vai Etelä-Karjalan maakunnan sosiaali- ja terveyspiirissä, kuntayhtymä-Eksotessa?

    Eksoten perustamistavalla nykyisistä sairaanhoitopiirien kuntayhtymistä voidaan tehdä ilman uutta lainsäädäntöä tuottavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta parantavia maakunnallisia sote-kuntayhtymiä, joilla on itsehallinnollinen rahoittaja-järjestäjän status.

    Kukaan, ei edes perustuslakivaliokunta, ei ole sanonut maakunnan Eksotea tai sen alueella asuvia demokratiaan uskovia kansalaisia perustuslain vastaisiksi.

    PL 121 §

  6. Suomen perustuslaki

    Lainaus alkaa

    121 §

    Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

    Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

    Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

    Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

    Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

    Lainaus loppu

    Kuntia suuremmilla itsehallintoalueilla tarkoitetaan nimenomaan 19 maakuntaa, joista 18 on Manner-Suomessa.

    EU:n subsidiariteettiperiaatetta eli läheisyysperiaatetta on syytä noudattaa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*