Uuden nuorisolain valmistelu on vasta lähtökuopissa. Työ
aloitetaan kokoamalla tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä nykyisessä laissa
pitäisi muuttaa ja mitä uutta mahdollisesti tarvitaan.

Työssä aiotaan käyttää muun muassa nettikyselyitä ja
facebookia.

Valmistelijat yrittävät organisoida nuorten äänen
kuulumisen, saada erilaiset nuorisotyötä tekevät ja yhteistyökumppanit mukaan
valmisteluun.

Tietoa ja näkemyksiä kootaan teemakyselyillä ja
tilaisuuksilla.

Päämäärä on, että uusi laki olisi voimassa 2016.

Etsivä nuorisotyö

ehkä koko maahan

– Kuntaliitossa lähdetään kunnallisen itsehallinnon ja
nuorten paikallisten tarpeiden pohjalta, muistuttaa Kuntaliiton
erityisasiantuntija Kari Sjöholm.

– Kunnissa on suuria eroja. Joissakin pienissä kunnissa
nuoria on todella vähän, ja siellä tarpeet ovat erilaiset kuin jossain muualla.

Paikalliset tarpeet ja lähtökohdat noussevat esiin muun
muassa päätettäessä etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan
ulottamisesta kaikkiin kuntiin.

Etsivän nuorisotyön aseman vakiinnuttaminen on yksi
ministeriössä jo kirjatuista mahdollisista tavoitteista. Nykyisin sitä
harjoitetaan valtaosassa Suomen kunnissa, mutta hallitusohjelman mukaan se on
määrä ulottaa koko maahan. Nyt se puuttuu 21 kunnasta. 

Jos toiminta ulotetaan
koko maahan, siihen liittyvästä erityisestä valtionavustusten
käsittelyprosessista voitaisiin päästä eroon. Koko toiminta siirrettäisiin
tällöin osaksi yleistä valtionosuusjärjestelmää, mikä helpottaisi työtä
erityisesti ministeriössä.

Sjöholm sanoo, että Korjaavien toimenpiteiden sijasta nyt
on uskallettava panostaa rohkeasti ennaltaehkäisyyn. Hän huomauttaa, että pääosa
nuorista voi hyvin.

– Päävastuun nykyisestä nuorisotyön rahoituksesta
kantavat kunnat. Valtionosuus kattaa noin 4-5 prosenttia kuntien nuorisotyön
käyttötalousmenoista. Nuorisotakuu, monialaisen lapsi- ja nuorisopolitiikan
koordinointi, nuorten sosiaalinen vahvistaminen, etsivä nuorisotyö,
verkkonuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat tuoneet kunnille vaativia
tehtäviä.

– Kunnallisen nuorisotyön lakisääteiset tehtävät eivät
ole missään suhteessa kunnille tuleviin valtionosuuksiin Sjöholm huomauttaa.

– Siksi kunnille tulevaan valtionosuuteen tulee tehdä
selkeä tasokorotus ja sitoa valtionosuus indeksiin. Nuorisotyö ei voi olla mikään sosiaalitoimen
jatke Sjöholm painottaa.

Nuorisovaltuustot

kaikkiin kuntiin

Nykyiset säädökset nuorten osallisuudesta ja kuulemisesta
ovat niin yleisiä, että niillä ei ole juuri käytännön merkitystä. Kuntalain
uudistuksen yhteydessä on esitetty, että nuorisovaltuustot säädetään
pakollisiksi kaikkiin kuntiin.

Sjöholm pitää hyvänä, että nuorten osallisuutta ja
osallistumista aktivoidaan.

– Mutta yleisesti on aina parempi, jos kunnissa voidaan tehdä
ratkaisuja oman tilanteen mukaan.

Arkioppiminen

hyötykäyttöön

Nuorisolain valmistelussa on tarkoitus selvittää, miten
epävirallista ja arkioppimista voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.
Kaivataan keinoja, joilla nuorten omissa toimintaympäristöissään,
kansalaistoiminnassa ja työapajatoiminnassa hankittu osaaminen voidaan todeta,
ottaa huomioon ja hyödyntää.

Muita esiin nousevia kysymyksiä ovat nuoren määritelmä
eli ikärajat, nuorisojärjestöjen avustukset.

Lain valmistelu on aloitettu opetus- ja
kulttuuriministeriössä. Syksyllä on ohjelmassa muun muassa valmistelevan
työryhmän asettaminen.

Uudistuksen yhteydessä käydään läpi myös käsitteistöä,
olemassa olevia ohjelmia ja organisaatioita.


Valtiontaloudentarkastusvirasto
on kiinnittänyt huomiota nuorisolainsäädännön käsitteistön sekavuuteen ja
tulkinnanvaraisuuteen.


Alan palvelu- ja
kehittämiskeskuksia on 14. Ministeriö käy tulosneuvottelut niiden tehtävistä.

Lisätietoa nuorisolain uudistuksesta OKM:n sivulla täällä                                                    


 

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*