Hajanainen rahoitusmalli ja osaajapula haittasivat hyvinvointialueiden tietojärjestelmämuutoksia
Valtiontalouden tarkastusvirasto suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö kehittävät jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota sekä kansallisia digitaalisia palveluja suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. (Kuva: Getty Images)
Hyvinvointialueiden tietojärjestelmämuutoksia tuettiin sadoilla miljoonilla euroilla. Alueet saivat toteutettua välttämättömät muutokset, mutta hanketyyppinen rahoitus ei tukenut alueita parhaimmalla mahdollisella tavalla pitkäjänteisessä etenemisessä.
Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tiedottaa selvittäneensä sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-muutoksen ja digitalisaation ohjauksen tarkoituksenmukaisuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2023 alusta kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle.
Hyvinvointialueiden perustaminen ja järjestämisvastuun siirto merkitsivät laajoja alueellisia muutoksia tieto- ja viestintätekniseen (ICT) infrastruktuuriin sekä tietojärjestelmiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Viraston julkistaman tarkastuskertomuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön olisi alueiden näkökulmasta pitänyt huomioida niiden erilaiset lähtökohdat ohjauksessaan paremmin.
Tarkastushaastatteluissa haastateltavien näkemys oli se, että alueelliset eroavuudet eivät vaikuttaneet muutosvaiheen ICT-ohjaukseen.
Hyvinvointialueiden haastatteluissa kohdistettiin kritiikkiä sitä kohtaan, että hyvinvointialueita ei ryhmitelty sen perusteella, miten pitkällä ne yhtenäistämisessä olivat.
Tarkastuskertomuksessa huomautetaan myös, että ohjaus oli samaa kaikille eikä edistyneimmille alueille ollut haastateltavien näkemyksen mukaan tarjolla heidän tarpeisiinsa vastaavaa ohjausta.
Osaajapula vaikeutti tilannetta
Kautta maan samaan aikaan toteutettu hyvinvointialueiden rakentaminen ja järjestämisvastuun siirto on vaatinut paljon ICT-osaamista ja -osaajia.
Tämä on nostanut ICT-palveluiden kustannustasoa ja ainakin joissain tapauksissa osaajia on ollut hyvin vaikeaa saada, tarkastuskertomuksessa mainitaan.
Osaajapulan vaikutus vaihteli alueittain riippuen muutostöiden laajuudesta ja lähtötilanteesta.
ICT-kustannukset kasvu-uralla
Valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-muutokseen ja digitalisaation kehittämiseen jaettiin kolmelta eri talousarviomomentilta vuosina 2021–2022.
Tarkastuksen perusteella eri valtionavustushakuihin perustuva hanketyyppinen rahoitusmalli ei tukenut alueita parhaimmalla mahdollisella tavalla pitkäjänteisen ICT-muutoksen läpiviemisessä ja digitalisaation kehittämisessä. Toisaalta valtionavustuskokonaisuuden rakentaminen vaiheittain tilannekuvan ja tiedon parantuessa oli perusteltua.
– Alueiden näkökulmasta toimintaa ei pitäisi ohjata yksittäisillä valtionavustuksilla, vaan yhdellä rahoituskanavalla, johtava tilintarkastaja Tanja Ekroos sanoo VTV:n tiedotteessa.
– Hanketyyppisen rahoitusmallin riskinä on ICT-muutoksen edistäminen pistemäisesti kokonaisvaltaisen muutoksen läpiviennin sijaan.
ICT-muutostyöt jatkuvat alueilla edelleen ja VTV arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-kustannusten nousevan lähivuosina lähes kaikilla hyvinvointialueilla.
Digitalisaatio tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja voi etenkin pidemmällä aikavälillä hillitä kustannusten nousupainetta väestön palvelutarpeen kasvaessa, VTV:n tiedotteessa täsmennetään.
