Helsingin valtuuston ylimääräinen sote-kokous saa ymmärrystä isoissa kaupungeissa
Arkistokuva: VNK / Laura Kotila
Jan Vapaavuoren tapa ottaa kantaa asioihin on tehnyt pormestarimallin kannattajan Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajasta Jyrki Kasvista. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Vapaavuoren esityksen. Valtuusto ottaa siihen kantaa viikon päästä.
Helsingin kaupunginvaltuuston ylimääräinen kokous sote-kannanoton muodostamiseksi saa enimmäkseen ymmärrystä muiden suurten kaupunkien valtuustojen puheenjohtajilta.
Helsingin kaupunginvaltuusto pitää ensi viikolla kokouksen, jonka ainoa käsiteltävä asia on kannanotto sote-maakuntauudistukseen.
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi pormestari Jan Vapaavuoren esityksen yksimielisesti maanantaina. Esitys on uudistusta kohtaan erittäin kriittinen. Esitys sai kannatusta myös uudistusta ajavien hallituspuoluolueiden edustajilta. Valtuusto muodostaa kantansa esityksen pohjalta keskiviikkona 4. huhtikuuta.
Helsingin viime hetken rutistus äänensä esiin tuomisesta saa ymmärrystä, vaikka esimerkiksi Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen, kok., muistuttaa, että yhteinen rintama olisi maan etu.
Oulussa ei ole Hännisen mukaan ollut puhetta erillisen sote-kannan muodostamisesta.
– Me koemme vahvasti, että sote-uudistus tarvitaan. Itse en ole koskaan ollut erityisen innostunut maakuntauudistuksesta, mutta sosiaali- ja terveyspalveluille tarvitaan leveämmät hartiat.
– Uusimaa on niin iso paikka, että he ajattelevat asioita hieman eri tavalla, ja Helsinki pärjää yksinkin. Mutta jos halutaan huolehtia koko isänmaasta, se vaatii että kaikki ovat mukana, Hänninen sanoo.
Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen, kok., kertoo, että Tampere on muiden suurten kaupunkien mukana ottanut kantaa uudistukseen ja ollut kriittinenkin. Tampereella kritiikki on kohdistunut erityisesti kasvupalveluihin ja painotettu kaupunkien roolia kasvun moottorina.
Sotessa yhteinen uudistamisen tarve kuitenkin tunnistetaan ja uudistusta on koko maan mittakaavassa tärkeä viedä eteenpäin, Ikonen sanoo.
– En näe että meillä olisi erityistä tarvetta lähteä uutta kantaa muodostamaan. Toki emme ole käyneet keskusteluakaan koko asiasta. Jokainen kaupunki tekee ratkaisunsa omalta kannaltaan.
Helsingissä ainakin yksi soraääni
Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuuli Kousa, vihr., kertoo, että syy ylimääräiselle kokoukselle on, että Helsinki ei ole vielä ottanut sote-uudistukseen kokonaisuutena kantaa.
– Heräsi ajatus, että haluamme vielä tarkastella kokonaisuutta ja muodostaa Helsingin kannan, Kousa sanoo Kuntalehdelle.
– Meillä aika laajasti jaettu näkemys on ollut, että suuria kaupunkeja ei ole kovin paljon kuultu tässä asiassa.
Helsingin kaupunginvaltuustossa on kaksi keskustalaista valtuutettua. Heistä Terhi Peltokorpi ihmetteli tuoreeltaan ylimääräisen kokouksen koollekutsumista, eikä kanta ole siitä muuttunut.
– Pidän tätä ihan poikkeuksellisena. On selvä että on isosta asiasta kysymys. Mutta mistään uudesta asiasta ei ole kysymys, ja kunnat ovat lausuneet asiasta moneen kertaan.
Tuuli Kousan kommenttia siitä, että Helsinki ei ole vielä lausunut kokonaisuudesta, Peltokorpi ei ymmärrä.
– Kun hallituksen esitys on valmis, eihän sitä koskaan laitetaan uudella lausuntokierrokselle. Pidän tällaista menettelyä ihan poikkeuksellisena. Lakiluonnosta on kommentoitu useita kertoja. Pääkaupunkiseudun kunnilla on ollut mahdollisuus esittää omaa malliaan. Sellaista mallia ei ole kyetty esittämään.
Peltokorpi pitää myös Uudenmaan maakuntavaltuuston taannoista lausuntoa käsittämättömänä.
– Siinä todetaan, että pitäisi pystyä toteuttamaan jollakin toisella mallilla, mutta maakuntavaltuustolla ei ole kykyä esittää toista mallia. Onhan tämä erikoinen näytelmä kaiken kaikkiaan.
Kousan mukaan Helsingin kanta on tarkoitus saattaa valiokuntien ja eduskunnan puhemiehistön tietoon.
Tätäkin Peltokorpi ihmettelee, sillä esimerkiksi hallintovaliokunta on jo lausuntonsa antanut.
– Voihan Helsingin lausunnon viedä sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, mutta olisi todella erikoista, jos se rupeaisi muuttamaan hallintovaliokunnan lausuntoa toisen näköiseksi. Pitäisi hahmottaa, mikä on kenenkin rooli prosessissa, ja se on nyt täysin hukassa.
– Tässä hämärretään ajattelua, enkä enää ihmettele mikseivät muut ihmiset ymmärrä mistä on kysymys, kun poliitikotkaan eivät tunnu ymmärtävän, Peltokorpi arvostelee.
Turku ja Espoo käsittelevät keskustellen
Turussa lausunto myös isosta kuvasta on annettu pitkin valmistelua, ja lausunto on ollut enimmäkseen varsin kriittinen, kertoo Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen, vihr.
Rantasen mukaan Turussa suunnitellaan asian tuomista valtuustoon toukokuussa keskustelu- ja tiedoksimerkitsemisasiana.
– Lakivalmistelussa tapahtuu edelleen muutoksia, kokonaisuus tuotaisiin valtuuston tiedoksi, ja valtuustolla on mahdollisuus vielä keskustella. Lausuntoja ei ole tarkoitus tehdä.
Helsingin asema uudistuksessa poikkeaa muista ja viimeaikainen toiminta on ymmärrettävää.
– Hyvin samoilla linjoilla isoissa kaupungeissa on oltu siitä, mitä Helsingin kokous pitää sisällään. Se että Helsinki lausuu erikseen, ei ole keneltäkään pois, vaan tukee isojen kaupunkien yhteistä näkemystä, joka ei varmaan ole keneltäkään tässä maassa jäänyt epäselväksi.
Rantasen mielestä julkinen keskustelu Helsingin asemasta on vaikuttanut
Espoo oli suunnitellut valtuustoseminaaria huhtikuun lopulle, ja sen ohjelmassa on tarkoitus painottaa keskustelussa nimenomaan sote-asiaa, kertoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi, vihr.
”Pormestarimalli kiinnostaa”
Kasvi pitää mielenkiintoisena, mitä julkinen keskustelu asiasta kertoo pormestarimallin ja perinteisen johtamisen erosta.
– Pormestari pystyy paljon nopeammin ottamaan kantaa. Virkajohdolla on kädet kiinni poliitikoissa ja esimerkiksi minun pitää ensin selvittää valtuuston tahto, ennen kuin voin puhua valtuuston nimissä.
– Tämä on tehnyt minusta entistä enemmän pormestarimallin kannattajan.
Espoossa jaetaan muiden suurten kaupunkien huoli uudistuksesta, Kasvi sanoo.
– Olemme perustellusti huolissamme kustannuksista ja palvelujen laadusta ja saatavuudesta.
Kasvin mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen ”hätäkokous” on ollut esillä käytäväkeskusteluissa ja on kannatettava ajatus.
Hätäkokouksen toi julkisuuteen Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, sd., Helsingin Sanomien haastattelussa.
Tuuli Kousan mukaan yhteistä valtuustokokousta ei ole kutsuttu koolle.
– Ihan tervetullut ajatus. Se ei voi olla luonteeltaan näytöskokous, enkä näe perusteltuna yhteistä kokousta, jos ei ole jotakin käsiteltävää asiaa. Kaupunkien johtajien tehtävä on nyt valmistaa hieman pidemmälle, minkä tyyppinen kokous sisällöltään olisi.
Alkuperäinen isoin ongelma oli HYKS ja sen valtavat lisälaskut jälkikäteen jäsenkunnilleen. HUS seurasi edeltäjäänsä eikä mitään Helsinkiä tyydyttävää hallintohimmeliä hyväksytty – ei kuntaliitoksia – ei isäntäkuntamallia tms.
Kun perustuslakivaliokunnan mukaan hallintohimmelinä kuntayhtymäkään ei enää käy, koska se nyt veisi liian ison ”kakun” kunnilta, niin perustuslain mukaan tilalle sopii maakunta(itse)hallinto, johon kaikki himmelit yhdistetään.
Kuntaliitossakin jo parikymmentä sitten ”tiedettiin”, että Suomessakin pääkaupunkiseutu tarvitsisi oman himmelialueen, joten olisko se maakunta nro 19