Helsinki ja Uusimaa eivät anna periksi alueuudistuksessa
Kuva: Ville Miettinen
Uudenmaan maakuntavaltuusto katsoo, että hallituksen uudistuskokonaisuus ei ota huomioon maan suurimman maakunnan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteitä.
Hallituksen alueuudistus puhuttaa edelleen Helsingissä ja Uudellamaalla. Helsingin valtuusto on kutsuttu ylimääräiseen kokoukseen. Uudenmaan maakuntavaltuusto tyrmää hallituksen esitykset maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta.
Maakuntavaltuuston mielestä esityskokonaisuus ei ole Uudenmaan asukkaiden etujen mukainen. Kannanoton mukaan se ei ota huomioon maan suurimman maakunnan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteitä.
– Maakuntavaltuutetut selvästi kokivat huolta siitä, ettei Uudenmaan asukkaita ole kuultu, vaikka meitä on lähes 1,7 miljoonaa. Valtuuston näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta on tulossa vaikeasti hallittava ja monimutkainen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja, helsinkiläinen Mari Holopainen, vihr, sanoo.
Maakuntavaltuuston mukaan Uusimaa tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia. Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa on elinkeinorakenteen, tutkimuksen ja ulkomaisten investointien määrän suhteen erityisen tärkeä koko Suomen kehitykselle. Kasvavalle Uudellemaalle osoitettaisiin kustannusten hillinnän tavoitteesta kolmasosa, noin miljardi euroa, valtuusto toteaa kannanotossaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Näkemykseni on, ettei säästötavoitetta voida toteuttaa maakunnassa, jossa sekä väestö- että palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessakin, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja, Espoota edustava Leena Luhtanen, sd.
Selvät äänestystulokset
Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi tiistaina selkein lukemin esityksen, jossa vaaditaan, että Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja kyky hoitaa velvoitteensa kunnittain tai yhteistoiminnassa otetaan huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa.
Rakenteeksi tulisi kannanoton mukaan etsiä yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa toisenlainen malli kuin nyt käsittelyssä oleva.
Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua, ja äänestettiin.
Helsinkiläinen Maria Ohisalo, vihr, teki kannanottoesityksen, johon keskustan valtuustoryhmä jätti vastaesityksensä. Vastaehdotus hävisi äänin 54–5, 9 äänesti tyhjää. Sipoolainen Heikki Vestman, kok, ehdotti lisättäväksi mainintaa vaalipiireistä, ja se hyväksyttiin äänin 49–10, 9 tyhjää.
Kannanotto hyväksyttiin lopulta äänin 57–12, 5 tyhjää.
Maakuntavaltuusto jatkaa keskustelua sote- ja maakuntauudistuksessa ylimääräisessä kokouksessaan 17. huhtikuuta.
Helsingin valtuusto ylimääräiseen kokoukseen
Helsingin valtuuston puheenjohtaja Tuuli Kousa, vihr., on kutsunut Helsingin valtuuston ylimääräiseen kokoukseen. Kokouksen asialistalla on valtakunnallinen maakunta- ja soteuudistus.
Kokous pidetään keskiviikkona 4.4. kello 18 alkaen. Kokouksessa muodostetaan Helsingin kaupungin kanta maakunta- ja soteuudistuksen kokonaisuuteen. Kokousta perustellaan asian periaatteellisella merkittävyydellä. Kokouksessa ei käsitellä muita asioita. Kokouksen asiakirjat julkaistaan Helsingin kaupunginvaltuuston verkkosivuilla edeltävän viikon torstaina klo 14.
Jos Uusimaa on 40 % bkt:sta, niin miten sitten kolmannes (33,3 %) ”säästötavoitteesta” on kohtuuton? Toisekseen: Eihän ole kyse säästöstä, vaan kasvun hillitsemisestä kolmella miljardilla vuoteen 2030 suhteessa johonkin oletettuun kulukasvuskenaarioon. Jokaisen julkisen talouden kanssa tekemisissä olevan pitäisi ymmärtää, että tällaisella aikajänteellä matkan varrelle tulee niin monta muuttujaa, että tämän kolmen miljardin ”säästön” realisoitumista ei oikeasti kukaan pysty mittaamaan.
Hesarin uutisoinnin perusteella arvioituna kokouksessa on myös äänestelty tavalla, joka on Kuntalain vastainen. Ei anna todellakaan kovin vakuuttavaa kuvaa maan vauraimman ja korkeimmin koulutetun alueen edustajien osaamistasosta.