Hoitotyön johtajat toivovat lisäkoulutusta eettisten ristiriitojen ratkomiseen – enemmistö kohtaa eettisiä ongelmia viikoittain

Eettisten ongelmien käsitteleminen kuuluu oleellisesti hoitotyön johtajien työhön, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Jopa yli puolet hoitotyön johtajista törmää eettisiin ongelmiin vähintään viikoittain.

Turun yliopistossa väittelevän terveystieteiden maisterin Elina Aitamaan tutkimus pohjautuu laajoihin kysely- ja haastatteluaineistoihin. Kyselyyn vastasivat hoitotyön johtajat, eli johtavat hoitajat, ylihoitajat ja osastohoitajat. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää hoitotyön johtamisessa, kun pyritään edistämään eettisten ongelmien havainnointia ja käsittelyä.

– Nykyisin hoitoalalla puhutaan paljon talouteen liittyvistä asioista. Olisi kuitenkin tärkeää kehittää myös eettistä osaamista, jotta eettisiä valintoja voidaan perustella hyvin ja avoimesti, Aitamaa sanoo.

Talous ja henkilöstöresurssit syynä vaikeimpiin ongelmiin

Tutkimuksessa kävi ilmi, että hoitotyön johtajat ovat työssään tekemisissä monenlaisten eettisten ongelmien kanssa. Eettisellä ongelmalla tarkoitetaan asiaa tai tilannetta, jossa havaitaan ristiriita asiaan liittyvien erilaisten arvojen välillä, eikä ole selvää, mikä tilanteessa on oikein.

Yleisimmät ja vaikeimmiksi koetut ongelmat liittyivät organisaation talouteen tai henkilöstöresursseihin.

– Jos resursseja ei ole kaikkeen, on mietittävä, miten arvottaa eri asioita ja mistä on eniten hyötyä, Aitamaa toteaa.

Resurssien lisäksi hoitoalan johtajat kohtaavat usein henkilökuntaan liittyviä eettisiä ongelmia. Suurin osa niistä liittyy Aitamaan mukaan normaaliin henkilöstöhallintaan, eikä niitä koeta kovin vaikeiksi.

Potilashoitoon liittyvät eettiset ongelmat eivät olleet yleisimpien tai vaikeimpien joukossa, mutta niitäkin on. Useimmiten potilashoitoa koskevissa ongelmissa oli kyse potilaan itsemääräämisoikeudesta ja yksityisyydestä. Hoitohenkilökunta ja omaiset voivat esimerkiksi pelätä päästää kotiin sinne haluavaa, mutta heikkokuntoista potilasta.

– Itsemääräämisoikeuden ja turvallisuuden välillä on ajoittain ristiriita.

Työhönsä tyytyväiset kokivat vähemmän eettisiä ristiriitoja

Tutkimuksessa havaittiin, että työympäristö ja -hyvinvointi vaikuttavat johtajien kokemukseen eettisistä ristiriidoista. Työhönsä ja työympäristöönsä tyytyväiset johtajat kohtasivat eettisiä ongelmia harvemmin ja kokivat ne vähemmän vaikeiksi kuin ne johtajat, jotka olivat vähemmän tyytyväisiä.

Työympäristöön liittyviä tekijöitä mitattiin muun muassa kysymyksillä työn mielekkyydestä, riittävästä päätösvallasta, tyytyväisyydestä organisaation johtamisjärjestelmään ja organisaation tapaan puuttua epäeettisiin tilanteisiin.

Toiveena lisäkoulutus ja ulkopuoliset asiantuntijat

Vaikka eettiset ongelmat ovat osa hoitotyön arkea, ei ulkopuolisia erillisiä etiikan asiantuntijoita hyödynnetä työn tukena kovinkaan usein. Aitamaan tutkimuksesta selviää, että useimmiten hoitotyössä ratkaistaan eettisiä ongelmia keskustelemalla: johtajat puhuvat ongelmista hoitajien, johtajakollegojen tai oman esimiehen kanssa.

Vuoropuhelun ohella yleistä on nojata omiin henkilökohtaisiin arvoihin. Lisäksi hoitotyön johtajat tukeutuvat ratkaisuissaan lakeihin ja asetuksiin, kirjallisiin ohjeisiin, työjärjestelyihin sekä ulkopuolisiin asiantuntijoihin.

– Valtaosa ratkaisukeinoista koettiin hyödyllisiksi, vaikkakin ulkopuolisia etiikan asiantuntijoita tai hoitoeettisiä työryhmiä käytettiin todella vähän, Aitamaa sanoo.

Esimerkiksi potilaslaki nähtiin hyvänä raamina eettiselle päätöksenteolle. Ulkopuolisia etiikan asiantuntijoita ja koulutusta toivottiin kuitenkin lisää. Jopa kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista, ei kokenut nykyistä osaamistaan riittävänä, vaan ilmoitti kaipaavansa lisäkoulutusta eettisiin asioihin.

Aitamaan mukaan ongelmien ratkaisemiseen tarvittavia resursseja voidaan vahvistaa etiikan asiantuntijoilla, hoitoeettisillä työryhmillä ja usein toistuvia tilanteita koskevilla ohjeistuksilla.

– Tutkimukseni tuloksia voidaan käyttää myös hoitotyön johtajien koulutuksessa.

Miten tutkimus tehtiin

Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kysely kaikille hoitotyön johtajille kahden sairaanhoitopiirin alueella. Toinen vaihe toteutettiin haastattelemalla yhdeksää hoitotyön johtajaa hallinnon eri tasoilta ja erilaisista organisaatioista.

Tutkimuksen kolmas vaihe toteutettiin ensimmäisen tapaan kyselytutkimuksena. Kolmannessa vaiheessa eettisten ongelmien tiheyttä ja vaikeutta kysyttiin huomattavasti tarkemmin kuin ensimmäisessä vaiheessa. Myös erilasten ratkaisukeinojen käyttöä ja niiden hyödyllisyyttä kartoitettiin laajalti.

Aitamaan väitöstilaisuus järjestetään Turun yliopistossa perjantaina 14. elokuuta 2020.