.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.ExternalClass .MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.WordSection1
{page:WordSection1;}

Perjantain Helsingin Sanomat käsittelee pääkirjoituksessaan
kuntien perustehtävää ja toteaa valtion ja kuntien välisen suhteen sekavaksi.

 

– Valtio on välillä muistanut varmistaa kunnille
rahoituksen, kun kunnat ovat saaneet lisää tehtäviä, välillä se taas on
unohtunut. Kun valtio sitten yrittää säästää leikkaamalla kuntien valtionosuuksia,
kunnat ovat nostaneet verojaan, jotta ne selviävät urakastaan, HS kirjoittaa.

 

Sekavuus on lehden mukaan noussut pintaan viime sunnuntaina
saavutetun niin sanotun sote-sovun jälkeen.

 

Kun aiemmin sote-uudistuksen ongelmana nähtiin se, että se
ei keskittynyt laadukkaiden ja tasa-arvoisten palvelujen turvaamiseen, nyt
ongelma on että se keskittyy vain niihin, HS summaa.

 

HS:n mukaan sote-uudistus ja kuntarakenneuudistus kiertyvät
samojen kysymysten ympärille: ”Onko kuntien tehtävä tuottaa palveluita, käyttää
valtaa vai olla omien rajojensa sisällä asuville identiteettiyhteistö, jolla on
nimi ja vaakuna?”

 

HS kuvaa ”älylliseksi epärehellisyydeksi” valtakunnan
politiikan vaikuttajien valitusta siitä, että kunnallinen itsehallinto on niin
vahva.

 

– Eduskunta voi yksinkertaisella enemmistöllä lisätä tai
vähentää kuntien tehtäviä, mutta vasta silloin mennään itsehallinnon tontille,
jos valtio alkaa eduskunnan päätöksen jälkeen määrät yksityiskohtaisesti, miten
kuntien pitää järjestää tehtävänsä hoito, lehti kirjoittaa.

 

HS:n pääkirjoitus

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*