HS: Sote-uudistus umpikujassa
Kuva: Valtioneuvosto / Laura Kotila
Helsingin Sanomien tietojen mukaan sote-uudistuksen perustuslailliset ongelmat ovat niin suuria, että uudistuksen eteneminen nyt vireillä olevan lakiesityksen pohjalta alkaa olla kyseenalaista.
Lakiesityksen perustuslaillisia kysymyksiä käsitellään torstaina 6. marraskuuta parlamentaarisessa työryhmässä. Lakiesitys pitäisi saada lopulliseen muotoonsa ensi viikolla, jotta se ehtisi eduskunnan käsittelyyn viimeistään joulukuun alkupuolella.
HS:n mukaan poliittinen tahto uudistuksen edistämiseksi on vahva kaikissa puolueissa, sillä yksikään puolue ei halua leimautua sote-uudistuksen kaatajaksi eduskuntavaalien kynnyksellä. Lehden mukaan kokoomus on perääntynyt vaatimuksissaan yksityisen palvelutuotannon aseman parantamisesta.
Perustuslailliset ongelmat liittyvät kuntien itsehallintoon. Perustuslain mukaan kuntien uusista tehtävistä säädetään lailla, mutta sote-laissa perustettavat viisi sote-aluetta antaisivat kunnille tehtäviä järjestämispäätöksellä.
Perustuslain 121 §:n mukainen malli
Sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) integraatioon – hoitoketjujen yhdistämiseen – liittyvät sekä järjestämispäätökset että budjetti- ja rahoituspäätökset tehdään perustuslain 121 §:n mukaisissa, itsehallinnollisten maakuntien asukkaitten keskussairaala-alueiden valtuustoissa.
Tarkoittaa käytännössä sote-integraation kannalta, että erikoissairaanhoidon järjestämispäätöksiä ja rahoituspäätöksiä tekevistä 20 sairaanhoitopiiristä perustetaan sote-integraation järjestämispäätöksiä sekä budjetti- ja rahoituspäätöksiä tekeviä perustuslain 121 §:n mukaisia itsehallinnollisia alueita.
Sote-integraatioalueiden valtuustoissa on 100-prosenttisesti perustuslaillisesti itsehallinnollisten
1) kuntien asukkaita,
2) maakuntien asukkaita.
Perustuslaki:
”Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.”
– Tarkoittaa sote-integraation kannalta: 20 sairaanhoitopiiristä so. 18 maakunnasta tulee perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten itsehallintoalueita.
Manner-Suomessa on 18 maakuntaa. Ahvenanmaan maakunnassa on itsehallinto.
Lainaus Suomen perustuslaista
121 §
Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.
Lainaus loppu
Kuntalehden linkistä, Helsingin Sanomat:
”Ongelma [perustuslakiongelma] ratkeaisi sillä, että sote-alueet saisivat verotusoikeuden ja niiden päätöksentekijät valittaisiin suorilla vaaleilla.
Mutta tämä vaatisi jo aivan uuden lakiesityksen.”
Johtaako media ja ”tutkiva journalismi” jatkuvasti harhaan sote-uudistusta, josta ei tule koskaan valmista?
Kuntalehden linkissä, Helsingin Sanomien jutussa, väitetään todeksi sellaista, mikä on omiaan johtamaan uudistusta jälleen harhaan, ja pitkittämään oikean perustuslain 121 §:n mukaisen mallin toteuttamista.
Lähdetäänkö jälleen laatimaan uutta lakiesitystä, joka törmää perustuslakiongelmiin?
Millä tavalla itsehallinnollisten maakuntien asukkaitten kuntien keskussairaala-alueen perustuslaillinen itsehallinto toteutuu, jos erityisvastuualueille, erva-alueille, valittaisiin valtuusto suoralla vaalilla, kuten Helsingin Sanomat esittää?
1) Voi käydä niin, että on suuri määrä kuntia, joilla ei ole yhtään ”edustajaa” erva-alueen valtuustossa.
2) Yksittäisten maakuntien edustus jää pieneksi.
Riippumatta siitä valitaanko erva-alueelle valtuutetut suoralla vaalilla, vai jollakin muulla tavalla, erva-alueen valtuusto on perustuslaillisesti väärä taso tekemään soten järjestämispäätöksiä ja budjetti- ja rahoituspäätöksiä.
Kommentteja?