HUS tylyttää Apotista vetäytyneitä kuntia – poisjäännin syynä ”katastrofaaliset” käyttökokemukset ja nykytilanteen epävarmuus
Jorvin sairaalassa Apotti-tietojärjestelmä on ollut käytössä helmikuusta. Kuva: Ville Miettinen
Apotti-potilastietojärjestelmä puhuttaa jälleen Uudellamaalla. HUS ilmaisi torstaina julkaistussa tiedotteessaan pettymyksensä siitä, että Espoo ja Keusote ovat päättäneet jäädä järjestelmän ulkopuolelle. HUSin kannanoton mukaan yhteinen potilastietojärjestelmä olisi alueen sote-kehittämisen kannalta ”ainoa järkevä vaihtoehto”.
– Valitettavasti sekä Espoo että Keusote ovat tehneet päätöksen, että ne eivät lähde mukaan Apottiin. Tämä on iso pettymys. Kaikki Apotin hyödyt eivät nyt toteudu täysimääräisesti, kun perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tullaan tietyissä kunnissa jatkossakin käyttämään eri järjestelmiä, HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen toteaa tiedotteessa.
Kuntaliiton tietojärjestelmäratkaisuihin erikoistunut erityisasiantuntija Karri Vainio myöntää, että osa Apotin alkuperäisideasta vesittyy kuntien poisjäännin myötä.
– Apotin myötä tietojärjestelmätilanne on jo merkittävästi yhtenäistymässä lähtötilanteeseen nähden, mutta toki Apotin alkuperäiseen tavoitteeseen nähden ollaan alueellisessa yhtenäisyydessä jäämässä puolimatkaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myös Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki ymmärtää Tuomisen tuohtumuksen kuntien poisjäännistä sen vaikeuttaessa yhtenäisten hoitopolkujen luomista. Apotin toimintaan tai työn edistämiseen jättäytymiset eivät kuitenkaan vaikuta.
– Olemme tähänkin asti toimineet sillä laajuudella, mikä meillä on ollut. Olemme iloisia siitä, että saimme mukaan vielä muutaman kunnan lisää, mutta mitään ei ollut laskettu sen varaan.
”Katastrofaaliset” käyttökokemukset vaikuttaneet
Apotin järjestelmien toimivuutta on kritisoitu mediassa kovaäänisesti. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula kertoo, että kaupungissa yksi keskeinen syy jättäytyä pois Apotista olivat juuri huonot käyttökokemukset. Ennen päätöksentekoa kaupungissa perehdyttiin sekä yksittäisten käyttäjien kokemuksiin että Vantaalla toteutettuun palautetutkimukseen.
– Kokemukset olivat hurjan heikot, jopa katastrofaaliset. Järjestelmät vaativat toki aina sisäänajovaiheen, mutta koekaniineiksi ei voida laittaa terveydenhuollon henkilökuntaa.
Välimäen mukaan Apotilla on tällä hetkellä noin 20 000 käyttäjää, joiden joukkoon mahtuu varmasti myös soraääniä. Tähän mennessä tietojärjestelmästä kantautuneet valitukset ovat kuitenkin hänen mukaansa pääosin olleet yksittäisten henkilöstön jäsenten nostamia ongelmia.
– Tulleet nostot ovat sinänsä totta kai aiheellisia ja teemme niiden pohjalta töitä järjestelmän parantamiseksi. Toisaalta on syytä muistaa, että nyt on vasta lähdetty liikkeelle.
Välimäki uskoo, että järjestelmä tulee kehittymään nopealla tahdilla lähivuosina, kun käytettävyyttä optimoidaan, dataa kertyy ja Apotin asiakasportaali Maisaa kehitetään.
– Laajassa käytössä järjestelmän käytettävyys sujuvoituu merkittävästi. Tässä mielessä tuntuu, että päätöksistä puuttui strategista näkemystä. Jos juuri nyt jokin asia ei toimi, sen perusteella jätetään tekemättä pitkän aikavälin merkittävä investointi.
Ovi auki yhteisjärjestelyille
Markkulan mukaan Apotista jättäytymiseen vaikutti Espoossa myös sote-uudistuksen keskeneräisyys ja korona-ajan taloudellisen epävarmuus. Päätös tehtiin Espoon kaupunginvaltuustossa sosiaali- ja terveyslautakunnan linjauksen vastaisesti. Markkula ei kuitenkaan usko, että vallitseva tilanne on lopullinen. Sote-uudistuksen keskeisten käytäntöjen selkiytyessä Espoossa voitaisiin Markkulan mukaan tulevaisuudessa olla avoimia myös tietojärjestelmien yhteisjärjestelylle.
– Tietojärjestelmäkehitykseen joudutaan laittamaan investointeja joka tapauksessa. Siinä mielessä ovi on auki myös tällaisten yhteisjärjestelyiden kannalta. Tarpeelliset lisäpäätökset etenemisestä tehdään sote-uudistuksen osana viimeistään vuonna 2023.
Apotin Välimäki ei suhtaudu optimistisesti Markkulan ajatukseen avoimista ovista. Hänen mukaansa tämän hetken lainsäädäntö ei tarjoa kunnille tai kuntayhtymille mahdollisuutta liittyä esimerkiksi Apottiin jälkijunassa.
– Ellei jokin sote-uudistuksen lakiasetus anna keinoa olla huomioimatta hankintalakia, en näe miten se olisi mahdollista. Suorahankinnan raja on 60 000 euroa. Sitä suuremmat julkiset hankinnat pitää aina lähtökohtaisesti kilpailuttaa.
Kuntaliiton Vainio vahvistaa, ettei helppoja etenemispolkuja Apottiin jälkijunassa liittymiseksi välttämättä löydy. Hän kuitenkin uskoo, että Apotin rooli tietojärjestelmien kehittämisessä ja yhtenäistämisessä tulee vielä nousemaan esiin alueellisesti sote-uudistuksen yhteydessä. Vainion mukaan Apotin roolin laajentuminen voisi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi kilpailutustilanteessa.
– Vastaavaa puntarointiahan on jouduttu tekemään esimerkiksi monien kuntaliitosten yhteydessä. Etenemisvaihtoehtoja lienee tässä useita ja myös uusien kilpailutusten järjestäminen tulee yhtenä vaihtoehtona vastuuorganisaatioiden pohdittavaksi.
Se ei tunnu vieläkään olevan selvää päättäjille, että nörttejä ohjelmoijia EI pidä ikinä päästää tekemään omin päin järjestelmiä eikä varsinkaan niiden käyttöliittymiä normaaliin maalaisjärkeen kasvaneille ja tottuneille käyttäjille. Varsinkin käyttöliittymät pitää rakentaa ihan alusta alkaen niiden henkilöiden kanssa ja ehdoilla, jotka järjestelmää sitten todellisuudessa käyttävät. Nörttien käsissä järjestelmistä tulee muuten aina liian monimutkaisia, ja ne tyypillisesti pitävät sisällään leegion toimintoja, jotka epäilemättä ovat nörtin mielestä hienoja ja osoittavat muille nörteille hänen osaamistaan, mutta joilla tavallinen käyttäjä ei tee yhtään mitään.
Noista Välimäen kannanotoista punkee esiin se ylenkatseinen suhtautuminen, että meidän hienossa järjestelmässä ei nyt ainakaan ole mitään vikaa, ja että käyttäjien huonot kokemukset johtuvat vain heidän typeryydestään ja/tai siitä, että heitä ei ole koulutettu riittävästi järjestelmän käyttöön. Oppivatkohan nämä välimäet milloinkaan sitä perustavaa laatua olevaa juttua, että järjestelmä on ihmisiä varten EIKÄ päinvastoin!!
Olavi Koskela eksyy ja syyttää täysin vääriä tahoja. Apotti on erittäin tarkkaan tilaajan toimesta räätälöity järjestelmä. Tilaaja muodosti yhtiön, jonne palkattiin eri tahoilta eri alojen asiantuntijoita. Lopputuloksena syntyi taloudellisesti kestämätön kokonaisuus. Pohjaksi tällle työlle oli valikoitu Epic:in ERP-pohjainen järjestelmä ja kaikki toiminnot yritettiin tehdä samaan kokonaisuuteen ilman monia rajapintoja. Tässä epäonnistuttiin eniten.
Joten syynä eivät olleet nörtit, vaan tehtävän määrittelijät. Yritettiin haukata norsu yhtenä suupalana ja sitä ei pysty kukaan tekemään. Jos ratkaisu olisi lähtenyt tärkeimmästä eli yhteyisen rajapinnan määrittelemisestä, josta varmasti kaikki oikeat nörtit olivat aloittaneet, lopputulos olisi ollut aivan toinen.
Pitäisi siis luoda jokaiseen toimintoon parhaiten toimiva osakokonaisuus, mitkä ydistetään yhteisellä rajapinnalla toisiinsa. Jokaisen osakokonaisuuden pystyisi myös kilpailuttamaan erikseen, kunhan rajapinnan määritelmästä pidetään kiinni ja vastuut myös rajataan. Tätä rajapintaa varten olisi voinut perustaa yhtiön ja antaa ohjelmistotalojen kilpailla osakokonaisuuksista.
Suurin kysymys tulee olemaan, riittävätkö Apotti-yhtiön varat vai olemmeko synnyttäneet uuden epäonnistuneen julkishallinnon yhtiön. Ei olisi ensimmäinen kerta.
Jos sote-uudistus toteutuu, tietojärjestelmät siirtyvät maakuntien vastuulle. Koko maahan tarvitaan yhtenäisesti toimiva järjestelmä. Kuntien ei kannata nyt tehdä ratkaisuja vain muutamaksi vuodeksi, jos osoittautuu, että tarvitaan jokin muu järjestelmä kuin Apotti.
Terveydenhuollon resursseja on periaatteessa helpointa lisätä siten, että sekä lääkärien että hoitajien tehtävistä karsitaan pois ne, jotka eivät tuota lisäarvoa potilastyöhön. Yksi syöppö ovat tietojärjestelmät, jotka toimivat välttämätöntä (valon nopeus) hitaammin. Sivusta katsoen saa vaikutelman, että Apotin määritelmissä ei ollut vasteaikoihin yms. kellolla mitattaviin suureisiin asetettuja vaatimuksia.