HUS ylittää raja-aitaa luonnonlääketieteeseen

Lohjalla on käynnistynyt tutkimushanke, jossa tutkitaan vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta osana vauvan koliikin hoitoa. Tarkoitus on selvittää, kannattaako asiasta aloittaa perusteellisempi tieteellinen tutkimus. Mukana hankkeessa ovat sekä HUS eli julkinen terveydenhuolto että luonnonlääketieteen edustajat.

Käynnistyneessä pilottitutkimuksessa tarkoituksena on selvittää, onko vauvahieronnan tyyppisellä vyöhyketerapialla mahdollista lievittää vauvan koliikkioireita.

– Samalla pyritään kehittämään keskusteluyhteyttä lääketieteen ja luontaishoidon välille, nykyisin välillä esiintyvän loanheiton sijaan, sanoo hanketta aktiivisesti edistänyt lohjalainen valtuutettu Irene Äyräväinen, kok.

Hän on toiminut aiemmin Suomen Luonnonlääketieteen keskusliiton puheenjohtajana, HUSissa hallituksen jäsenenä ja valtuuston varapuheenjohtajana ja Lohjalla muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Tavoitteena Käypä hoito ‑suositus

Äyräväisen mukaan tiedossa on ollut, että vyöhyketerapiaa on käytetty koliikkivauvojen hoidossa ja että joissakin neuvoloissa vanhempia on neuvottu kokeilemaan sitä, kun muutakaan ei ole keksitty. Tietojen mukaan perheet kokevat saaneensa vyöhyketerapiasta hyötyä.

– Mutta ongelmana on ollut, että sitä ei ole ollut Käypä hoito ‑suosituksissa. Eikä tulekaan ennen kuin asiasta on tarpeeksi tutkimustietoa.

– Tutkimustietoa kyllä on olemassa kansainvälisestikin, mutta ei tarpeeksi.

Aiemmin orastanut yhteys vyöhyketerapian ja vauvojen hoidon välillä on katkennut puoskarointikeskusteluun.

– Silti yhteistyötä on tehty epävirallisesti, Äyräväinen sanoo.

Korkea raja-aita

HUSin johtajayliääkäri Markku Mäkijärvi myöntää, että tällainen kokeilu on melko harvinaista.

– Meillä ei kovin herkästi ylitetä koululääketieteen ja luontoislääketieteen rajaa. Tosin nyt puhuisin ennemminkin kokemusperäisestä lääketieteestä, sillä vyöhyketerapiasta on tiettävästi hyviä kokemuksia.

– Sen sijaan koululääketieteellä ei ole löytynyt keinoja koliikin hoitoon. Siksi tähän oli hyvä lähteä, hän sanoo.

Hänen tiedossaan ei ole, että muita vastaavia kokeiluja olisi Suomessa käynnissä.

Mäkijärvi kertoo toimineensa Saksassa, ja siellä raja-aita koululääketieteen ympärillä on monin tavoin matalampi. Varsinkin kuntoutuksessa lääkärit saattavat helpommin suositella erilaisia keinoja.

Pohjaa tieteelliselle tutkimukselle

Nyt kerätään tietoa, jonka toivotaan antavan aihetta perusteelliseen tieteelliseen tutkimukseen, Äyräväinen selventää.

Äyräväinen sanoo, että lääketieteessä kaivataan uusia keinoja toisaalta kustannussyistä, toisaalta siksi, että lääketiede ei ole vielä löytänyt kaikkeen keinoja. Hän arvelee, että myös fysioterapialla voisi olla nykyistä enemmän annettavaa ja viittaa esimerkkinä polvi- ja lonkkaleikkauksiin, joita Suomessa tehdään ennätysmäärä kansainvälisesti verrattuna. Hän muistuttaa kustannusten kasvusta ja sote-uudistuksen tavoitteesta leikata menojen kasvua.

– Kyllä kaikki mahdollisuudet kannattaa selvittää.

Laaja-alainen yhteistyö

Äyräväinen painottaa, että Luonnonlääketieteen keskusliitto ei yritäkään tunkeutua tutkimuksen kentälle.

– Tavoitteena on, että asiaa alettaisiin tutkia tieteellisesti tiedeyhteisössä. Omaksi roolikseen hän määrittelee eri tahojen saattamisen yhteen.

Eri tahot olikin Äyräväisen mukaan yllättävän helppo saada mukaan hankkeeseen.

– Onhan uskomuspelkoonkin törmätty ja huomautettu, että eihän tämä ole lääketiedettä. Mutta neuvoloiden ammattilaiset ovat todenneet, että ratkaisua koliikkiongelmaan on yritetty hakea vaikka mistä ja jokainen varpaanvälikin on tutkittu. Mutta apua ei ole löytynyt. Koliikki koetaan joskus ihan epävoivoiseksi, ja mitä tahansa, mistä voisi olla apua, halutaan kokeilla.

Lapsi ja Luonto Säätiö on myöntänyt rahoituksen tutkimushankkeen toteuttamiseen. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Lohjan kaupungin, Metropolia AMK:n ja HUSin kanssa.

Kokeilun ohjausryhmää johtaa HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Tutkimuksella on HUSin tutkimuseettisen toimikunnan puoltava lausunto. Se on käynnistynyt tämän vuoden alussa. ja aineiston keruu päättyy vuodenvaihteessa. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan vuoden 2019 aikana.

Kautta aikojen suositeltu

Lohjan kaupungin neuvoloitten osastonhoitaja Anita Lindevall on tyytyväinen kokeiluun.

– Kyllä perheille on ehdottomasti hyvä asia, että asiaan saadaan tutkimustietoa. Neuvoloissa on kautta aikojen suositeltu vyöhyketerapiaa koliikin hoitoon sen jälkeen kun vauva on tutkittu eikä löydetty muuta vaivaa. Hienoa, että tälle saatiin rahoitus.

Ennakkoluuloja Lindevall ei ole havainnut.

– Vaihtoehtoiset hoidot ovat hyvä lisä ja joka tapauksessa niistä ei ole mitään haittaa, hän sanoo.

Lindevall uskoo, että vanhemmatkin ottavat mahdollisuuden ilomielin vastaan kun koliikkivaivoja ilmaantuu.

Terveydenhoitaja selvittää, onko kyse koliikista ja voi sitten suositella perheelle vyöhyketerapiaa.

Koliikki stressaa, mutta apua ei juuri ole

Vastasyntyneistä suomalaisvauvoista noin kaksikymmentä prosenttia kärsii koliikista. Määritelmän mukaan koliikista kärsivä vauva iältään 3 viikkoa – 4 kuukautta itkee lohduttamattomasti vähintään kolme tuntia päivässä vähintään kolmena päivänä viikossa, vähintään kolmen viikon ajan. Kun vauvan itkulle ei löydy lääketieteellistä selitystä, se tulkitaan koliikiksi.

Koliikin on arveltu johtuvan vauvan suoliston kehittymättömyydestä. Vauvan koliikkioireet ahdistavat ja aiheuttavat stressiä vanhemmille ja koettelevat parisuhdetta, ammattipiireissä määritellään.

Terveysalan ammattilaiset hoitavat

Tutkimukseen otetaan koliikkioireisia, muuten terveeksi todettuja vauvoja, Tutkimukseen otetaan korkeintaan 50 ensimmäistä kriteerit täyttävää koliikkioireista vauvaa vanhempineen. Perheiden rekrytointi on edennyt odotetusti. Kymmentä vauvaa onkin jo hoidettu.

Varsinainen hoito koostuu neuvolassa tehtävästä koliikin toteamisarvioinnista, 1–4 hoitokerrasta ja vauvalle tehtävästä oireiden loppuarvioinnista.

Ennen vyöhyketerapiahoitoa perheille lähetetään sähköinen oirekysely, samoin jokaisen vyöhyketerapiahoitokerran jälkeen ja hoitojen päätyttyä.

Vyöhyketerapiahoito toteutetaan Lohjan sairaalan tiloissa ja Mäntynummen neuvolassa. Tässä tutkimuksessa vyöhyketerapiahoitoja antavat vauvoja paljon hoitaneet kokeneet vyöhyketerapeutit, joilla on myös terveysalan koulutus. Hoitojen päätyttyä osalla vanhemmista on mahdollisuus halutessaan osallistua erilliseen haastattelututkimukseen.