Hyvinvoinnin edistämiskeinojen vaikuttavuusarviot puutteellisia
Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu vastaisuudessa edelleen kunnille, mutta selvyyttä kuntien ja maakuntien yhteistyöhön ja työnjakoon haetaan. (Kuva: Lassi Häkkinen)
Kuntien ja maakuntien yhteistoimintaa hyvinvoinnin edistämisessä maakuntauudistuksen jälkeen on pohjustettu esiselvityksellä. Selvityksessä todetaan muun muassa, että maakuntien välillä on selviä eroja ja että tietoa toimien vaikutuksista tarvitaan lisää.
Selvityksessä on kartoitettu alueellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja toimintamalleja, niiden nykytilaa ja kehittämistarpeita.
Kuntien ja maakuntien rajapinnat ovat olleet keskustelun- ja huolenaiheena muun muassa sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivillä viime viikolla.
Maakuntien välillä on selvityksen mukaan melko paljon eroja organisoitumisen muodoissa ja valmiudessa.
– Joillakin alueilla on jo vuosia rakennettu alueellista yhdessä tekemisen mallia, jossa jokin alueellisista toimijoista, sairaanhoitopiiri, sote-kuntayhtymä tai maakuntaliitto on ottanut vetovastuuta ja lähtenyt rakentamaan alueen kuntien kanssa verkostomaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallia, selvityksessä todetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvityksessä todetaan, että vaikuttavuustietoa tarvitaan lisää. Tiedon puuttuessa ennaltaehkäisevään työhön satsaamista on vaikea perustella, koska ei ole näyttöä siitä, tehdäänkö oikeita asioita.
Arvioinnin osaamisessa puutteita
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosten arviointi on selvityksen mukaan vähäistä. Mahdollisiksi syiksi arvioidaan resurssien ja osaamisen puute sekä strategisen johtamisen väljyys.
Selvityksen mukaan asukkaiden osallisuutta ja kuulemista toivotaan lisää.
Järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä arvostetaan. Sitä halutaan edelleen mahdollistaa ja vahvistaa.
Selvityksessä korostetaan toimivien rakenteitten tarvetta kuntien ja maakuntien välille. Siinä korostetaan yhteisen päämäärän, työnjaon ja seurannan välttämättömyyttä. Murrosvaiheeseen kaivataan kansallista ohjausta.
Parhaillaan maakuntien valmistelussa pohditaan sitä, miten hyvinvoinnin edistämisen poikkihallinnollinen johtamisen sijoittuu maakunnan keskushallintoon tai sosiaali- ja terveyspalveluihin.
THL:n julkaisemaan selvitykseen voi perehtyä täällä.
