Hyvinvointialueet kamppailevat yhä sosiaalityöntekijäpulan kanssa – Lainmukainen lastensuojelun järjestäminen onnistuu vain Etelä-Karjalassa ja Helsingissä

Lainmukainen lastensuojelun järjestäminen onnistuu vain Etelä-Karjalassa ja Helsingissä, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta lastensuojelun käsittelyaikoja ja henkilöstömitoitusta koskevasta tilastosta.

Kaikista heikoin tilanne on ollut tänä keväänä Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kaikilla alueen lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä enimmäisasiakasmäärä ylittyi reilusti. Asiakkaita oli keskimäärin peräti 48 per sosiaalityöntekijä, THL kertoo.

Lastensuojelun henkilöstömitoitusta tiukennettiin tämän vuoden alussa niin, että yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla asiakkaana enintään 30 lasta. Aiemmin luku oli 35. 

– Vain Etelä-Karjalassa ja Helsingissä lastensuojelun järjestäminen toteutui pääpiirteissään lain mukaisesti. Voimme tosin arvioida vain sitä, onko työntekijöitä edes vähimmäismäärä, ja valmistuuko palvelutarpeen arviointi edes kolmessa kuukaudessa, sanoo kehittämispäällikkö Martta Forsell THL:n tiedotteessa. 

–  Vaikka tilastot tarjoavat vain kapean ikkunan lastensuojelun laatuun, kertovat ne kuitenkin siitä, että alueet eivät kykene takaamaan lastensuojeluasioiden käsittelyä edes lainmukaisten aikarajojen ja asiakasmäärien raameissa, Forsell jatkaa.

Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen ei ole yllättynyt tuloksista.

– Odotinkin juuri tuollaista tulosta, kun oli vain muutama hyvinvointialue, joilla henkilöstömitoitus ei ylittynyt. Mitoitusta kiristettiin tilanteessa, jossa työvoimavaje oli jo ennen sitä aika suuri. Tyhjiä vakansseja oli paljon ja tilapäistä sosiaalityötä paljon käytössä. Ei ollut realistista odottaakaan, että tilanne olisi parantunut.

Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen. (Kuva: Kuntaliitto)

Pohjanmaan tilanne erityisen huono

Pohjanmaan hyvinvointialueella lastensuojelun tilanne käsittelyaikojen ja asiakasmäärien suhteen oli siis kaikkein heikoin.

– Pohjanmaalta on viestitty, että tilanteen vakavuus ymmärretään. Alue pyrkii pitkäjänteisiin ratkaisuihin rekrytoimalla lisää päteviä sosiaalityöntekijöitä ja välttämällä vuokratyövoiman käyttöä, Forsell kertoo. 

Pohjanmaan lisäksi eniten parannettavaa on Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan, Pirkanmaan, Vantaan ja Keravan sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.

Palvelutarpeen arvioinnin lakisääteinen seitsemän vuorokauden aika toteutui näistä huonoiten Keski-Suomessa ja Keski-Uudellamaalla. Asiakaskeskiarvo oli Pohjanmaan jälkeen korkein Pirkanmaalla, 36 asiakasta, ja Vantaalla ja Keravalla, 32 asiakasta.

Yli 35 asiakkaan prosentuaalisia ylityksiä oli Pohjanmaan jälkeen eniten Varsinais-Suomessa, Keski-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Muuten heikoimmassa kastissa oleva Keski-Suomi sen sijaan on onnistunut pitämään asiakasmäärän työntekijää kohden paremmalla tasolla.

Parempaan yleisarvioon yltäneillä Päijät-Hämeellä ja Satakunnassa asiakkuudet ylittivät 35:n 71 ja 64 prosentilla työntekijöistä.

Lastensuojeluasioiden käsittely lainmukaisten aikarajojen ja asiakasmäärien raameissa – hyvinvointialuekohtainen tarkastelu. (Kuva: THL)

Työvoimapula ei ole helpottunut

THL:n tilastoista ilmenee, että koko maassa lastensuojelun sosiaalityöntekijän vakansseja oli tämän vuoden huhtikuussa avoinna 191 henkilötyövuoden edestä. Puoli vuotta aiemmin vastaava luku oli 175. Jokaisella hyvinvointialueella oli avoimia vakansseja huhtikuussa 2024.

Erityisasiantuntija Puustinen-Korhonen on eniten huolissaan siitä, ettei sosiaalityöntekijäpula ole helpottumassa. Sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä ei lisätty eivätkä yliopistot lähteneet tilauskoulutukseen.

– Sosiaalityöntekijöiden puuttumisen kauhistelu vuodesta toiseen ei auta, vaan pitää hakea ratkaisuja.

Puustinen-Korhonen onkin työstänyt kevään aikana hyvinvointialueiden kanssa ehdotuksen siitä, miten lapsiasioista vastaavan sosiaalityöntekijän virkavastuita kevennettäisiin. Ehdotus lähti eilen ministeriöön.

– Jos lastensuojelutyötä tekevän sosiaalityöntekijän kuormitusta ei kevennetä, työvoimapula ei tule ikinä helpottumaan.

Vantaa-Keravalla on erikseen perustettu tiimi vastamaan omaa sosiaalityöntekijää odottavien lasten tarpeisiin. (Kuva: Ville Miettinen)

Apua kaikin keinoin

Lastensuojelun henkilöstömitoituksen mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla asiakkaana enintään 30 lasta.

– Nykyisen kaltaisella vastuusosiaalityöntekijän työnkuvalla 30 lasta on edelleen suuri määrä. Mitoitus on ilmeisesti vähentänyt todellisia ylilyöntejä ja asiakasmäärään kiinnitetään nyt huomioita, mikä on tärkeää, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka. 

THL:n mukaan mitoituksen kääntöpuolena joillakin hyvinvointialueilla kaikki lastensuojelun tarpeessa olevat lapset eivät saa heti omaa nimettyä sosiaalityöntekijää.

Oma sosiaalityöntekijä kyettiin nimeämään heti noin puolella alueista. Kolmasosassa hyvinvointialueita vastuusosiaalityöntekijän nimeämistä jouduttiin satunnaisesti lykkäämään.  

Keski-Suomessa, Vantaa-Keravalla ja Varsinais-Suomessa oman sosiaalityötyötekijän nimeämistä jouduttiin tyypillisesti odottamaan. Odotusajat vaihtelivat joistain päivistä jopa kuukausiin.

Vantaa-Keravalla on erikseen perustettu tiimi vastamaan omaa sosiaalityöntekijää odottavien lasten tarpeisiin ja Keski-Suomessa vastaavaa toimintaa ollaan laajentamassa.  

– Varsinais-Suomessa taas tarpeen vaatiessa vastuusosiaalityöntekijäksi nimetään sosiaalityöntekijä, jolla jo ylittyy enimmäisasiakasmäärä. Varsinais-Suomen toimintatapa vastaa enemmän muita alueita, joilla sosiaalityöntekijöiden enimmäisasiakasmäärä ylittyy. Näitä ovat myös Päijät-Häme, Satakunta, Keski-Uusimaa ja Pirkanmaa, THL:n Forsell kertoo. 

Lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen toteaa, että lastensuojelulaki ei niin sanotusti tunne tällaista ”jonottamistapaa”, mutta toisaalta on hyvä, että lapsia otetaan tuen piiriin, vaikka sitten erilaisilla järjestelyillä.

– Minulle se kertoo siitä, että kaikin keinoin pyritään löytämään ratkaisuja siihen, että perheille ja lapsille järjestetään palvelua siitä huolimatta, että lastensuojelussa on työvoimavaje. Etusijalle asetetaan lapsen oikeus palveluihin. Sen taustalla on perustuslakivaliokunnan näkemys siitä, lapsen oikeus palveluihin on vahvempi ja ensisijainen suhteessa mitoitussäännökseen. Eli siinä hyvinvointialueet eivät toimi laittomasti, jos osoittavat mitoituksien yli asiakkaita.

Miten laillisuusvalvonta näitä jonotuskäytäntöjä arvioi jää Puustinen-Korhosen mukaan nähtäväksi, mutta jotain on tehtävä, jos ei ole osoittaa nimettyä työntekijää.

Käsittelyajat hyvät kokonaisuuteen nähden

Tarkasteluajankohtana 1.10.2023–31.3.2024 lastensuojelutarpeen tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvioinnin käsittely alkoi 93 prosentissa lakisääteisen seitsemän arkipäivän kuluessa. Puustinen-Korhonen pitää tätä erittäin hyvänä tuloksena henkilöstövajeeseen nähden.

Sataprosenttisesti tässä onnistuivat Itä-Uusimaan, Kainuun ja Kymenlaakson hyvinvointialueet. Lähes täysin tavoitteeseen pääsivät Helsinki sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet.

Palvelutarpeen arvioinnit valmistuivat 83-prosenttisesti lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa. Tässä onnistuivat parhaiten Itä-Uusimaan, Helsingin, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueet.

Käsittely- ja arviointiajoissa huonommin pärjänneellä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella puolestaan asiakasmitoitus ja keskiarvo toteutuivat kuten pitää lain mukaan.

– Käsittelyaikojen pituuteen voi vaikuttaa myös se, jos vanhemmat eivät ole yhteistyöhaluisia eivätkä tule sovittuihin tapaamisiin tai ole kotona silloin kun kotikäynnille tullaan. Eli käsittelyajan pituus ei ole pelkästään sosiaalityöntekijöistä riippuvaa, Puustinen-Korhonen huomauttaa.