Hyvinvointialueet ovat luopumassa koulujen ja oppilaitosten ei-lakisääteisestä sote-henkilöstöstä
Hyvinvointialueiden on oikeasti punnittava, mihin ne eurot menevät, Hyvil Oy:n erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen sanoo. Kuva: Hyvil
Sote-uudistuksen jälkeen kouluista ja oppilaitoksista on siirtynyt pois sairaanhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia ja sosiaaliohjaajia, jotka eivät kuulu opiskeluhuollon lakisääteiseen henkilöstöön.
Nämä tiedot selviävät Hyvil Oy:n kyselystä, joka osoitettiin hyvinvointialueille.
Sairaanhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia ja sosiaaliohjaajia työskentelee edelleen yhdeksän alueen kouluissa ja oppilaitoksissa hyvinvointialueiden palkkaamina. Tällaisia ammattilaisia toimi kouluissa ja oppilaitoksissa Hyvilin kyselyn aikaan yhteensä 59.
Näiden yhdeksän alueen ei-lakisääteisten työntekijöiden henkilöstökustannus on yhteensä vuositasolla noin 3,2 miljoonaa euroa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vertailun vuoksi voidaan nostaa esiin, että Iisalmen säästöpotentiaali perusterveydenhuollon päivystyksen yöaikaisen toiminnan lakkauttamisesta on 0,9 miljoonaa euroa. Ja vastaavilla muutoksilla Varkaudessa voidaan säästää arvioiden mukaan miljoona euroa ja Kouvolassa 2,9 miljoonaa euroa.
Hyvilin kyselyn aikaan vain kolme hyvinvointialuetta suunnitteli pitävän nykyisen ei-lakisääteisen henkilöstöresurssin kouluissa ja oppilaitoksissa. Näiltä kolmelta alueelta perusteltiin ei-lakisääteisen henkilöstöresurssin pitämistä sillä, että sairaanhoitajien katsottiin tukevan merkittävästi lakisääteisiä velvoitteita.
Työntekijöiden todettiin vahvistavan opiskeluhuollon palveluita.
Muutoksia halutaan tehdä
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen ymmärtää, että muutoksia halutaan tehdä.
– Useat hyvinvointialueet ovat luopumassa koulujen ja oppilaitosten ei-lakisääteisestä sote-henkilöstöstä tiukan talouden ja lakisääteisten palvelujen turvaamisen vuoksi, Puustinen-Korhonen kertoo.
– Hyvinvointialueiden on oikeasti punnittava, mihin ne eurot menevät. Alueilla on menossa jatkuvasti muutosneuvotteluja ja palveluverkkoa supistetaan. Samaan aikaan tulee uutta lainsäädäntöä, kuten terapiatakuuvelvoite 1.5. alkaen.
Kymmenen aluetta oli jo tehnyt siirtonsa
Hyvilin kyselyyn vastasi 19 hyvinvointialuetta. Kyselyssä selvitettiin siis kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevän ei-lakisääteisen henkilöstön määrää ja hyvinvointialueiden suunnitelmia tämän henkilöstön osalta.
Kymmenellä hyvinvointialueella ei ollut ei-lakisääteistä henkilöstöä koulujen toiminnassa mukana kyselyn aikaan. Heidät oli jo ennen kyselyä siirretty kuntoutuspalveluihin sekä perustason lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Heitä oli siirretty kouluista Hyvilin kyselyn mukaan myös lasten ja perheiden avopalveluihin toteuttamaan asiakassuunnitelman mukaista perhetyötä tai sosiaalista kuntoutusta.
Resurssien mukaan elettävä
Aila Puustinen-Korhosen laatima muistio – Hyvinvointialueiden velvoitteet opiskeluhuollon järjestämisessä ja hyvinvointialuekyselyn tulokset – avaa hyvin sitä, mihin suuntaan alueet ovat pääosin menossa kyseisen asian suhteen.
– Kyselyssä ei-lakisääteisten työntekijöiden siirtäminen muihin tehtäviin sai monissa vastauksissa ymmärrystä, erityisasiantuntija vahvistaa.
Eräältä alueelta kommentoitiin muistion mukaan, että ratkaisu lasten ja nuorten pahoinvointiin ei ole se, että palkataan ei-lakisääteisiä ammattiryhmiä kouluihin ja oppilaitoksiin.
– Lakisääteiset resurssit toimivat hyvin, alueelta linjattiin.
Monelta alueelta huomautettiin, että tiukka taloudellinen tilanne ohjaa päätöksiä.
– Tiukassa resurssitilanteessa on aika mahdotonta tarjota lakisääteisten palveluiden lisäksi muuta palvelua kouluihin säännöllisesti jalkautuen. Kuntien vastuulla tulee olla muun opiskelupalveluhenkilöstön palkkaaminen, koska hyvinvointialueella ei ole sille rahoituspohjaa.
Tällaisia kommentteja saatiin alueilta edellä mainittuun muistioon.
Hyvinvointialue saa toimintansa rahoituksen pääasiassa valtiolta.
Hyvilin kyselyyn vastasi 19 hyvinvointialuetta kuluvan vuoden alkupuolella. Kyselyyn vastanneet alueet olivat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Helsinki, Itä-Uusimaa, Kainuu, Keski-Suomi, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Lappi, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Vantaa ja Kerava ja Varsinais-Suomi.
Opiskeluhuolto
Hyvinvointialueiden lakisääteisenä tehtävänä on järjestää opiskeluhuollon palvelut alueellaan.
Hyvilin kyselyllä ei selvitetty opiskeluhuollon psykologien, kuraattorien, lääkärien ja terveydenhoitajien tilannetta.
Terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa ja oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa olevat säännökset edellyttävät, että hyvinvointialue järjestää opiskeluhuoltoon kouluterveydenhuollon palvelut, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut, psykologipalvelut sekä kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.
Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa palvelua. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
Sääntely ei edellytä, että hyvinvointialueen tulisi järjestää muuta kuin edellä mainittuja opiskeluhuollon palveluita kouluissa tai oppilaitoksissa.
Hyvil Oy toimii hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän yhteisenä edunvalvojana.
Lue myös:
Mikseivät ne lopeta turhia johtajien virkoja ,joka asiaan tarvitaan joku pönöttään ja johtamaan ..on alempaa ja ylempää johtoporrasta.. sieltä sais maksettua monta tarpeellista tekijää sinne kenttätyöhön missä niitä kipeästi tarvitaan.
Melko lyhytkatseista toimintaa.
Minkähänlaiset kustannukset tulee koulupudokkaista? Lastensuojelun kulut, ehkä sijoitus jonnekin laitokseen, perustason mielenterveystuki vaihtuu erikoissairaanhoidon kustannuksiin, syrjäytymisen kustannukset jnejne. Muistaakseni arviot syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle vaihtelee 750 000€ – miljoonaan euroon, mikäli ei koskaan tule mukaan työelämään.
Jos lapsen elämä lähtee menemään alamäkeen jo ennen yläkoulua ja mukaan tulee lastensuojelun yms kustannukset niin kustannukset varmaan tuplaantuvat.
Syrjäytyneen lapsen tai nuoren pahoinvointi heijastuu koko perheeseen. Ja myös tästä tulee erilaisia kustannuksia yhteiskunnalle.
Tuki kouluissa on erittäin tärkeää lapsille/nuorille, eivät he enää apua tai tukea saa kun jäävät kotiin, tai ei ainakaan niin helposti. Koulussa heidät voi kohdata helpommin.
Tämä on erittäin huono suuntaus. Lasten ja nuorten pahoinvointi kasvaa ja siitä tulisi nimenomaan ottaa nopeasti koppia heidän omassa arkiympäristössään – siis yleensä koulussa tai kotona. Lasten ja nuorten mielen pahoinvointi edellyttäisi, että koulussa olisi resurssia tarttua nopeasti psyykkiseen pahoinvointiin, koska kierteen voisi usein katkaista heti alkuvaiheessa. Samoin saamme lukea jatkuvasti lasten ja nuorten heikentyneestä fyysisestä kunnosta ja jo yhä nuoremmilla on tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Näiden ehkäisyssä ja hoidossa esimerkiksi koulufysioterapeutti olisi todella kustannustehokas vaihtoehto josta on joissakin kunnissa jo hyviä kokemuksia, mutta resursseja tuskin tämän käytännön laajentamiseen on. Kuntien tulisi nyt itse satsata näihin palveluihin, mikäli toivovat että nuorensa kykenevät vielä mielensä ja kuntonsa puolesta työelämään.