Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän ongelmia ei korjata pelkillä pintaremonteilla
Hyvinvointialueiden toiminnan laatu on monin paikoin todettu hyväksi, mutta rahoituksen suhteen on ollut enemmän haasteita. Kuva: Pekka Moliis
Hyvinvointialueita edustavan Hyvil Oy:n ekonomisti Arja Pesonen korostaa, miten alueiden rahoituksen olisi oltava ennustettavaa, läpinäkyvää ja vakaata.
Nykyisellään näin ei ole.
Rahoitusjärjestelmä on ekonomistin mukaan mutkikas ja vaativa.
Järjestelmän kautta muodostuu pääasiassa tarveperusteinen ja laskennallinen rahoitus kaikille alueille.
– Alueista valtaosa ei saa rahoitustaan laskennallisen rahoituksen mukaisena, vaan siirtymätasausjärjestelmä joko lisää tai vähentää rahoitusta.
Hallitus ehdotti, että siirtymätasausleikkauksia olisi 15 miljoonaa euroa ensi vuonna ja sitä seuraavana vuotena 20 miljoonaa.
Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan Helsinkiin.
– Esityksessä on päädytty ehdottamaan säästöjen kohdentamista Helsingin kaupungin saamiin siirtymälisäyksiin niitä määräaikaisesti pienentäen. Esitys pohjautuu arvioon siitä, ettei rahoituksen leikkaus vaaranna Helsingin kaupungin edellytyksiä järjestää lakisääteisiä palveluja, Pesonen sanoo.
– On erittäin lyhytnäköistä ja talouden hallinnan kannusteita heikentävää kohdentaa ylimääräisiä rahoituksen leikkauksia tavalla ja perusteilla, kuten nyt ehdotetaan Helsingin kaupungin osalta. Jos avataan tällaiset kertaluonteiset ja räätälöidyt leikkaukset joillekin, niin alueiden kannusteet hoitaa talouttaan heikkenevät ja luottamus järjestelmän toimivuuteen voi vaarantua.
Olosuhde-eroja kartoitettava
Pesosen mukaan pienten muutosten sijaan olisi ensi tilassa arvioitava laajemmin rahoitusjärjestelmän toimivuutta.
– Olisi selkeämmin todennettava valtion rahoituksen riittävyys suhteessa lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseen.
Samalla on katsottava, että pelastustoimen palvelut voivat vastata niihin kohdistuviin tarpeisiin.
– Rahoitusjärjestelmää kehitettäessä olisi arvioitava myös alueiden erityispiirteitä ja olosuhde-eroja kustannuserojen taustalla.
Kunnollisessa rahoitusjärjestelmän remontissa myös laskennassa käytettävien tilastoaineistojen laatuun ja kattavuuteen pitäisi panostaa.
– Jotta uskottavuus malliin säilyy, Pesonen jatkaa.
– Aineistojen parantamiseen tulee satsata systemaattisesti. Edelleen osana kokonaisuutta tulee arvioida jälkikäteisrahoituksen kohdentamisen toimivuutta ja kannustavuutta.
Rahoitusjärjestelmää uusittaessa olisi huomioitava, miten tietyt alueet selviäisivät parhaalla mahdollisella tavalla alijäämistään.
Alijäämien kattamiselle on annettu tiukka määräaika.
Pienet muutokset eivät riitä
Hallituksen viime kuun lopulla antama esitys hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi ei ollut ratkaisu perustavanlaatuisiin ongelmiin, Hyvil Oy:n ekonomisti Arja Pesonen pohtii.
– Nyt esitetyillä muutoksia tarkoitetaan toki hyvää, mutta yksittäisten muutosten vaikutuksia joudutaan joka tapauksessa tasaamaan.
Pienet muutokset eivät nyt riitä, vaan tarvitaan kokonaisarvio rahoitusjärjestelmän toimivuudesta, Pesonen lisää.
– Jossain lähellä on jo piste, jos sitä ei vielä ole ylitetty, ettei systeemi enää parane tällä toimintatavalla.
Olisi syytä harkita isompaa kehityskokonaisuutta, jolla saataisiin rahoitus nykyistä yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi, Pesonen näkee.
– On kuitenkin erittäin tärkeää, että pääosa rahoituksesta perustuu jatkossakin palvelutarpeeseen, minkä lisäksi rahoituksessa tulee huomioida sellaiset alueelliset olosuhdetekijät ja erityispiirteet, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämisen kustannuksiin ja joihin hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki ei voi omilla päätöksillään juurikaan vaikuttaa.
Alueita kannustetaan vähentämään palvelutarvetta
Hyvinvointialueiden rahoitus vuodelle 2026 on koko maan tasolla yhteensä noin 27,1 miljardia euroa.
Hyvinvointialueiden ensi vuoden ennakollisissa rahoituslaskelmissa on huomioitu eduskuntaan annetun lakiesityksen mukaiset muutokset.
Terveydenhuollon palvelutarpeen perusteella jaettava rahoitus on vähenemässä ja vastaavasti vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon tarveperusteinen rahoitus on kasvamassa, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n ekonomisti Arja Pesonen vahvistaa.
– Tämän päivityksen muutosvaikutukset ovat merkittävimmät yksittäisenä muutoksena tarkasteltuna.
Muitakin muutoksia on luvassa.
Lakiesityksessä ehdotetaan, että aluekohtaisen rahoituksen laskennassa käytettävät ja palvelutarvetta kuvaavat kertoimet muodostetaan kahden vuoden kertoimien keskiarvona.
Esimerkiksi vuoden 2026 tarvekertoimet laskettaisiin vuosien 2022 ja 2023 tietojen perusteella laskettujen tarvekertoimien keskiarvona.
– Tarvekertoimien laskennassa käytetyissä diagnoositiedoissa on havaittu puutteita. Aluekohtaiset tarvekertoimet ovat voineet muuttua merkittävästi, kun tiedot ovat täydentyneet ja sillä on ollut taas merkittävä vaikutus alueiden rahoitukseen.
– Keskiarvojen käyttämisellä pyritään tasoittamaan näitä liian suuria vaihteluja vuosittaisessa rahoituksessa ennakoitavuuden ja vakauden parantamiseksi. Vuoden 2026 rahoituksessa käytetään ensimmäistä kertaa hyvinvointialueen toimittamia hoitoilmoitustietoja (vuodelta 2023). Tähän asti laskennassa on käytetty kuntien toimittamia tietoja vuosilta 2019–2022, Pesonen sanoo.
Hallitusohjelman mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (Hyten) rahoitusosuutta ollaan nostamassa.
– Muutoksella kannustetaan alueita toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on osaltaan ehkäistä ja vähentää asukkaiden tulevaa palvelutarvetta ja siitä syntyviä kustannuksia.
– Hyten perusteella määräytyvää rahoituksen osuutta kasvatetaan yhdestä prosentista 1,5 prosenttiin.
Korotus rahoitetaan laskemalla asukasmäärän ja palvelutarpeen osuuksia, kumpaakin 0,25 prosenttiyksikköä.
– Muutos on euroina maltillinen, koska valtionrahoitus ei kuitenkaan lisäänny.
Lakiesitys poikkesi jonkin verran lausuntokierrokselta, jossa osa kannatti vähennyksen tekemistä kokonaan asukasperusteisesta rahoituksesta.
– Osan mielestä vähennys pitäisi tehdä tarveperusteiseen rahoitukseen.
Esityksessä päädyttiin näiden näkemysten puoliväliin. Pesonen arvioi eri näkemyksiä kompromissin kumpuavan pyrkimyksistä varmistaa, että muutokset eivät olisi joidenkin alueiden kannalta liian suuria.
Valtiovarainministeriö tiedotti taannoin, että Hyte-kertoimen laskentatapaa ollaan täsmentämässä alueita kannustavammaksi. Lausuntopalautteen perusteella Hyte-kertoimen tuloindikaattorien tavoitearvioita ollaan säätämässä asetuksessa. Asetusluonnos lähetetään vielä erikseen lausunnoille, ministeriö ilmoitti.
Hyvil Oy edustaa omistajiaan eli 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää hyvinvointialueiden rinnalla.
Lue myös:
Luitko jo?
