”Hyvinvointialueiden talous irrotettiin kunnista väärin” – Paniikin lietsomisen sijaan voidaan luottaa alueiden kykyyn ratkaista ongelmat, linjaavat aluejohtajat

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi maanantaina A-studiossa, että hyvinvointialueita uhkaa arviointimenettely, jos niiden heikko talouskehitys jatkuu. Arviointimenettely voi johtaa alueiden yhdistämiseen.

Purra on painottanut useaan otteeseen, että vuonna 2023 voimaan astunut sote-uudistus on kokonaisuudessaan epäonnistunut.

Arviointimenettelyn mahdollisuus ei noussut esiin uutena asiana, vastaa hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma Pohjois-Pohjanmaalta Kuntalehdelle.

– Uudistuksen käynnistymisestä on puolitoista vuotta aikaa, se on kohtuuttoman lyhyt aikajänne arvioida reformin mahdollisuuksia.

Puheet arviointimenettelystä tai hyvinvointialueiden määrän vähentämisestä saattavat olla tapa lisätä kriisitietoisuutta. Samassa yhteydessä olisi Luoman mielestä tarkoituksenmukaista pohtia, miltä osin alijäämät ovat hyvinvointialueiden itsensä aiheuttamia.

Keskitetysti sovittu palkkaratkaisukaan ei ollut alueiden käsissä, Luoma huomauttaa.

Inflaatiokaan ei ole ollut hyvinvointialueiden hyppysissä.

Koronapandemia vääristi tilinpäätöslukuja ja aiheutti hoitovelkaa. Nämäkin tekijät on hyvä ottaa huomioon, kun katsotaan, miten alueet ovat pärjänneet, Luoma sanoo.

Vuokrat nousivat todella paljon

Kuntapohjaisesta mallista uuteen vaihdettaessa haluttiin, että siirtyvät kustannukset ja siirtyvä rahoitus vastaisivat toisiaan.

Onkin siirtynyt paljon enemmän kustannuksia kuin on varattu rahoitusta, hyvinvointialuejohtaja jatkaa.

Kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavien sote-kiinteistöjen ylimenokauden ajan vuokratasoon hyvinvointialueet eivät voineet vaikuttaa.

Vuokrausvelvoitteista säädettiin valtioneuvoston asetuksella.

Pohjois-Pohjanmaalla kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavien sote-kiinteistöjen kulut kasvoivat 70 miljoonasta sataan miljoonaan euroon.

 – Sote- ja pela-vuokramenot kasvoivat 42 prosenttia.

Säästöjä on löydetty

Luoma ei halua poistaa hyvinvointialueiden omaa vastuuta haastavan taloustilanteen suhteen, mutta vielä on paljon tehtävissä ennen kuin on aika puhua esimerkiksi hoidon priorisoinnista kansallisella tasolla.

 – Pohjois-Pohjanmaalla olemme onnistuneet uudistamaan toimintaa ja löytämään säästöjä.

Kaikki tehty työ ei näy heti, vaan viiveellä, Luoma lisää.

Valtiontalouden kannalta voi olla, että ei päästä riittävän ketterästi säästöihin, hän myöntää.

– Joka tapauksessa on tarve toteuttaa normienpurkua ja substanssilainsäädännön uudistamista, ja näin voidaan löytää luovia tapoja tuottaa laadukkaita palveluita tehokkaasti.

Luoma lisää myös kuntien ja hyvinvointialueiden välisen yhteystyön olevan vasta alkumetreillään.

Monen toiminnan kehittymisen suhteen voi mennä jopa viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin nähdään kaikki se hyvä, mihin voidaan päästä.

Hallintoa on kevennetty

Luoma sanoo, että hyvinvointialueuudistuksesta on puhuttu usein kielteiseen sävyyn hallintohimmelien lisääjänä.

Luoma kertoo, että johtavien viranhaltijoiden määrä on selkeästi vähentynyt sote- ja pela-puolella Pohjois-Pohjanmaalla.

– Hallinnollisista tehtävistä ja asiantuntijatehtävistä on Pohjois-Pohjanmaalla vähennetty noin 175 henkilötyövuotta.

Ylipäätään hallinnon pyörittämiseen tarvittavia resursseja on saatu karsittua.

Hyvinvointialueet perustettiin vastaamaan niihin ongelmiin, joita on noussut nyt esiin, ja alueet eivät ole aiheuttaneet kyseisiä ongelmia, Luoma toteaa.

Hihat on kääritty

Luoma näkisi erittäin tärkeänä, että nyt olisi malttia katsoa, mihin uudistus lopulta johtaa.

Ainakin Pohjois-Pohjanmaan osalta Luoma suhtautuu positiivisesti alueen mahdollisuuksiin, vaikka paljon töitä onkin edessä.

Yksi kustannuksiin vaikuttava tekijä on myös koko maata enemmän tai vähemmän vaivaava osaajapula. Sitä kautta esimerkiksi asiakaspalveluostoissa on enemmän myyjän kuin ostajan markkinat, Luoma sanoo.

– Oman palvelutuotantomme osuus on liian pieni monessa palvelusegmentissä.

Samalla Luoma luottaa siihen, että juuri alueilla on hyvät eväät vastata tähänkin haasteeseen.

Alijäämä kasvaa

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) taloustilanne on verrattain hyvä.

– Pohjois-Pohjanmaan alijäämä oli kolmanneksi pienin asukasta kohti viime vuonna.

Ja myös tänä vuonna näyttää siltä, että Pohde on asukasta kohti tehtävässä alijäämävertailussa selkeästi alueiden onnistuneemmalla puolella.

Luoman mukaan tilanne ei suinkaan ole henkseleiden paukuttelun paikka Pohjois-Pohjanmaallakaan.

– Alijäämä on kasvamassa 90 miljoonaan tänä vuonna. Se oli viime vuonna noin 72 miljoonaa.

– Meidän on jatkettava erilaisia toimenpiteitä, jotta saamme taloutta parempaan kuntoon.

Samalla Luoma pitää selkeästi ennenaikaisena julkisuudessa vellovia spekulaatioita hyvinvointialueiden karsimisesta.

Palvelut ovat lakisääteisiä

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut kantaa sen puolesta, että valtion ohjausta hyvinvointialueista olisi tiukennettava.

Aiemmin mainittu ja Riikka Purran esiin nostama arviointimenettelyn mahdollisuus ei ole uusi asia myöskään Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtajalle Timo Aronkytölle.

Säästöjä tehdään parhaan mukaan. Aronkytö huomauttaa, että jättisuuria muutoksia ei voi tehdä kertaheitolla sote-työssä.

– On hyvä muistaa, että palvelut ovat lakisääteisiä.

– Toteutamme ammattilaisten kanssa valmistettua uudistusohjelmaa koko vuosikymmenen ajan.

Lakisääteisistä palveluista laistamalla ei voi säästää, vaan säästöjä saadaan siihen tahtiin, miten se on mahdollista.

Pelin henki on selvä 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus ennustaa vuodelle 2024 lähes 13,4 miljoonaa euroa lisää alijäämää.

Tästä syystä hyvinvointialue on käynnistämässä pikaisesti säästöohjelman, jolla se hakee lisäsäästöjä, jotta se pysyy valmiiksi 100 miljoonaa alijäämäisessä talousarviossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei ole alijäämähaasteiden kanssa yksin vertaisten joukossa.

– Suurin osa hyvinvointialueista on sellaisia, jotka eivät pysty kattamaan alijäämiään vuoteen 2026 mennessä. Ei valtio voi aloittaa kaikkien kanssa arviointimenettelyä.

Valtion puolelta pelin henki on selvä.

Alueet halutaan laittaa selkä seinää vasten, jotta säästöihin tartuttaisiin toden teolla.

Potilasturvallisuudesta huolehdittaessa ei ole varaa virheisiin, eikä varsinkaan siihen, että oltaisiin sote-palveluissa hallitsemattomassa noidankehässä, Aronkytö lisää.

 – Paniikki luo paniikkia.

Aronkytö luottaa siihen, että suomalaisten enemmistössä ja päätöksenteossa ollaan tarpeeksi viisaita välttääksemme tilanteen kärjistymisen liian pitkälle.

Hämmentäviä keskusteluita

Mitään hätiköityä ei olla tekemässä näillä näkymin, hyvinvointialuejohtaja Aronkytö näkee.

– Hallitus on ilmoittanut, että tällä hallituskaudella hyvinvointialueita ei liitetä toisiinsa.

Timo Aronkytö myöntää julkisen keskustelun hyvinvointialueiden huonosta talouden hoidosta saaneen piirteitä, joita on hieman hankala ymmärtää.

Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa vasta reilun puolentoista vuoden ajan.

Sitä ennen ja alueiden toimista riippumatta on tehty päätöksiä ja on tapahtunut asioita, joihin alueet eivät ole voineet vaikuttaa, myös Aronkytö toteaa.

Hyvinvointialueiden rahoitus on ollut retuperällä jo alusta lähtien.

– Kunnilta hyvinvointialueille irrotettuihin sote-palveluihin kytkeytyi miljardin verran menoja, joita edellinen hallitus ei laskenut.

– Hyvinvointialueiden talous irrotettiin kunnista väärin.

Alueet saivat velvoitteita vuokrista ja sopimuksista, palkkaratkaisuista ja koronapandemian aikana pitkittyneistä hoitojonoista, kaikenlaista tapahtui ja tehtiin, mihin alueet eivät voineet vaikuttaa.

Ja nyt nämä tekijät vaikuttavat siihen, että moni alue on niin kutsutulla tarkkailulistalla.

– Sote-ala on hyvin henkilöstövaltainen ala. Palkkakustannukset vastaavat 60–70 prosenttia budjetista. Palkat nousivat keskimäärin noin seitsemän prosenttia.

– Samaan aikaan kunnille on kertynyt palkankorotuksista lisää verotuloja.

Oman edun puolustaminen ymmärretään

Ennen palveluvastuun siirtymistä kunnat myivät omaisuuttaan, liisasivat ja vuokrasivat tavalla, mikä ei ollut välttämättä edullista alueiden kannalta.

Aronkytö pitää kuntien oman edun mukaista toimintaa ymmärrettävänä, mutta samaan aikaan on hyvä huomioida nämä lähtökohdat hyvinvointialueiden taloudesta keskusteltaessa.

Suomessa ei käytetä rahaa ihmisten palveluihin mitenkään poikkeuksellisesti, hän jatkaa.

– Jos mietitään, niin eihän Suomessa terveydenhuoltoon käytetä enempää rahaa kuin muuallakaan. Syntyykö täällä sitten huonompaa vai parempaa palvelua kuin, mitä saavat vaikkapa ruotsalaiset tai hollantilaiset?

Mitä kunnat ovat tehneet? 

On monta asiaa, joita ei ole laskettu alueiden talouden kannalta optimaalisesti. Samalla alueet saavat palautetta herkästi, jos koetaan, että palveluita on vähennetty, Aronkytö tietää.

Soten hallintopuolta on karsittu paljon, Aronkytö huomauttaa.

Hallintokulut ovat hänen mukaansa paljon pienemmät nyt hyvinvointialueiden käsissä kuin ne olivat aiemmin yli 300 toimijan hyppysissä.

Kuntien budjetit putosivat roimasti, kun sote-palvelut siirtyivät alueille, mutta hallintokuluja harva kunta on vähentänyt suhteessa hallinnollisia toimia vaativien palveluiden vähenemiseen.

Harva iso kaupunki on puolittanut hallintokulujaan, Aronkytö epäilee.

Palveluiden laatu on parantunut

Hyvinvointialuejohtaja katsoo talouden lisäksi myös muita onnistumisen mittareita. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on onnistunut parantamaan palvelutasoaan, Aronkytö kertoo.

Asiakastyytyväisyys on esimerkiksi noussut kolmesta ja puolesta neljään ja puoleen, kun viisi on maksimi.

Lisärahoitusta toivotaan

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hakenut hallitukselta lisärahoitusta.

Hyvinvointialue on joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi, koska kunnista siirtynyt rahoitus ei ole riittänyt.

Jos hallitus hyväksyy esityksen, Vantaa ja Kerava on ensimmäinen hyvinvointialue, joka saa lisärahoitusta.

Pohjana alueen hakemukselle on Aalto-yliopiston professorin Teemu Malmin laatima lausunto, jonka mukaan alueiden rahoitusmalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti juuri Vantaan ja Keravan aluetta.

Selvityksessä arvioidaan, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue saa 60–85 miljoonaa euroa liian vähän rahoitusta vuosittain.

Aronkytö luottaa siihen, että alueet voivat tehdä vielä paljon hyvää, kun vauhtiin päästään. Hän puhuu sekä palveluiden laadusta että kustannustehokkuudesta.

Hallitus on nostanut esiin mahdollisuuden lisätä omavastuuta vanhustenpalveluissa, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi asiakkaiden omaisuuden realisoimista.

– Se on yksi tapa, Aronkytö sanoo ottamatta kantaa siihen puolesta tai vastaan.

Britanniassa on leikattu merkittävästi sosiaalihuolloin ennaltaehkäisevistä palveluista. Se ei tunnu tieltä, jota kohti olisi ehdoin ja tahdoin kuljettava, Aronkytö miettii.

Lue myös:

HUSin hallitus löi sinetin koko henkilöstöä koskeville neuvotteluille ja se on vasta aloitusaskel säästöjen tiellä – ”Yhteistyössä henkilöstön kanssa katsomme”