Hyvinvointialueiden tilainvestointitarve jopa 5,3 miljardia euroa – perusterveydenhuollon osuus tehdyistä investointipäätöksistä on 10 prosenttia
Maakuntien tilakeskuksen mukaan investointien ohjauksessa korostuvat nyt entistä enemmän strateginen näkemys, kustannustehokkaat toimintamallit ja uudenlaiset tilakonseptit. Kuva: Pekka Moliis
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tiloihin kohdistuva investointitarve on noin 5,3 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Merkittävä osa investoinneista on erikoissairaanhoidon ja yliopistollisten sairaaloiden rakennushankkeita.
Lisäksi Maakuntien tilakeskus Oy tiedottaa, että hyvinvointialueilla on jo tehty investointipäätöksiä reilun kolmen miljardin euron arvosta.
Suurimmat kohteet sijoittuvat Pirkanmaan hyvinvointialueelle, HUS-yhtymään ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Päätöksen saaneista hankkeista rakenteilla olevien hankkeiden kokonaisarvo on 1,6 miljardia euroa ja aloittamattomien toiset 1,6 miljardia euroa.
Ilman päätöstä eli vasta suunnitteluvaiheessa olevia tilainvestointeja on 2,1 miljardin euron arvosta.
Edellä mainitut tiedot löytyvät Maakuntien tilakeskuksen lakisääteisestä investointiselvityksestä.
Erikoissairaanhoito vie leijonanosan
– Erikoissairaanhoidon osuus tehdyistä investointipäätöksistä on noin 83 prosenttia eli liki 2,7 miljardia euroa, Maakuntien tilakeskuksen investointi- ja asiakkuuspäällikkö Henrik Kalske kertoo.
– Perusterveydenhuollon osuus on kymmenen ja pelastustoimen vain viitisen prosenttia, Kalske lisää tiedotteen mukaan.
Päätöksen saaneiden hankkeiden rahoitustarve vuosille 2025–2027 on 500–600 miljoonaa euroa vuodessa.
Vuosien 2028–2029 tarve arvioidaan hieman alle 400 miljoonaan euroon vuodessa. Jos suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet toteutuvat, rahoitustarve kasvaa lähes 650 miljoonalla eurolla vuodessa.
Kaksi näkökulmaa
– Kiristyvässä taloustilanteessa investointien ohjauksella tasapainotellaan kahden keskeisen näkökulman välillä: veronmaksajan ja palveluiden käyttäjän. Ohjaus ei ole muodollisuus, vaan strateginen työväline kestävän rakenteen luomiseksi, Kalske painottaa.
Veronmaksajan näkökulmasta investointien on oltava perusteltuja, tehokkaita ja maltillisia.
Samaan aikaan on varmistettava, että välttämättömät investoinnit toteutuvat ajoissa palveluntarpeen näkökulmasta, tiedotteessa kerrotaan
Lue myös:
Luitko jo?
