Hyvinvointialueiden tilinpäätöksissä hyviä ja huonoja uutisia: Kustannusten kasvu hidastui, mutta ennakoitua pienempi alijäämä vähentää tulevaa valtionrahoitusta – Pelkona alijäämäloukku

Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tilinpäätöstietojen mukaan hyvinvointialuetalous on kokonaisuutena kehittynyt myönteiseen suuntaan. Tilikauden 2024 yhteenlaskettu alijäämä alueilla on 1,1 miljardia euroa. Alijäämästä ennakoitiin suurempaa vielä syksyllä. Vuonna 2023 alijäämä oli 1,3 miljardia euroa.

Positiivista on esimerkiksi se, että nettokäyttökustannukset kasvoivat vain 2,9 prosenttia vuodesta.

-Tämä on valtavan hyvä suuntaus. Alueet ovat tehneet paljon töitä kustannuskehityksen kääntämiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi, Hyvilin ekonomisti Arja Pesonen sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Tässä, kuten oikeastaan kaikessa, alueiden vertailussa käy ilmi eritahtinen kehitys:  pienin nettokäyttökustannusten kasvu oli Länsi-Uudellamaalla, 0,1 %, toisessa päässä ovat Kymenlaakso (6,5 %), Pohjois-Karjala (6,5 %) ja Itä-Uusimaa (6,6 %)

Valtionrahoitus kasvoi toimintakuluja enemmän

Valtionrahoitus kasvoi koko maan tasolla 3,9 prosenttia, eli prosenttiyksikön enemmän kuin nettokäyttökustannukset. Tämä kustannuskehityksen taittuminen on osaltaan tilikauden tuloksen parantumisen taustalla, mutta aluekohtaiset erot ja eritahtisuus kehityksessä ovat merkittävät, Pesonen totesi.

-Toisessa ääripäässä ovat ne, joilla kustannuskehitys on hyvin pieni, mutta siellä on määräytymistekijöillä tullut myös valtionrahoitusta. Toisessa ääripäässä ovat ne, joilla kustannuskehitys on keskimääräistä korkeampaa, mutta valtionrahoituksen kasvu on ollut maan keskiarvoa vähäisempää.

Toimintakulut kasvoivat runsaat 3 prosenttia. Huolestuttavana Hyvil pitää muun muassa asiakaspalveluostojen kasvua 7 prosentilla vuodesta 2023. Kasvun tarkempi erottelu on mahdollista toukokuun lopulla, kun palveluluokkakohtaiset tarkemmat tilinpäätöstiedot ovat saatavissa, Pesonen kertoi.

Talouskehitykseen liittyy kuitenkin paljon niin huolenaiheita kuin epävarmuuksia. Yksi suurista huolista liittyy alueiden epätahtiseen talouskehitykseen.

Murheellisimmasta päästä ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen lukemat: tilikauden 2024 alijäämä näyttää 141,7 miljoonaa euroa, asukasta kohden tämä on 517 euroa miinusta.  Länsi-Uudellamaalla aliäämä on vain 5,5 miljoonaa, asukasta kohden 11 euroa miinusta.

Vain Helsinki ylsi vuonna 2024 ylijäämäiseen tulokseen.

Alijäämäloukku?

Hyvil pelkää osan alueista jäävän alijäämäloukkuun. Tilinpäätöstietojen mukaan kahdeksalla alueella alijäämä oli vuonna 2024 vielä suurempi kuin vuonna 2023. Kumulatiivinen alijäämä koko maan tasolla on 2,45 miljardia euroa. Alijäämien tulisi olla katettu vuoden 2026 loppuun mennessä, paitsi Päijät-Hämeessä ja HUS-yhtymässä, joiden pitää yltää tavoitteeseen jo tänä vuonna, koska rahoitus oli alimitoitettu jo valmisteluvaiheessa vuonna 2022.

Myös talousarvioissa ja tämän vuoden ennakoinnissa on suurta heittelyä alueiden kesken.

-Henkilöstömenojen käytettävissä olevat varaukset ovat miinus 7:n ja plus 14 prosentin välillä. Palveluostojen vaihteluväli on noin miinus 13:n prosentin ja plus 7 prosentin välillä. Tämä kuvastaa sitä, että alueiden muutosohjelmat ovat kovin eri tahtia täsmentyneet ja myös toteutumassa eri aikataulussa.

Kuusi hyvinvointialuetta on tehnyt alijäämäisen talousarvion myös tälle vuodelle. Noin kolmannes ilmoitti tavoittelevansa nollatulosta ja viimeinen kolmannes ylijäämää. Suunnitelmiin tulee kuitenkin päivityksiä toteutuneen vuoden 2024 tilinpäätöksen ja vuoden 2025 alun tietojen pohjalta.

Viidellä alueella alijäämäarvio on miljoonaluokkaa.

Kokonaisuuteen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, jotka voivat heilauttaa asetelmia. Sen vuoksi ekonomisti Pesonen ja Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi eivät halua yksilöidä alueita, jotka ovat erityisen pulassa nykytiedon perusteella.

Toukokuussa julki tulevalla VM:n laskelmalla valtionrahoituksesta vuodelle 2026 on ratkaiseva merkitys.

-Riskin suuruutta voidaan arvioida, kun nähdään kuin valtionrahoitustiedot uusilla määräytymisperusteilla kohdentuvat eri alueille, Pesonen sanoi.

Tällöin selkenee myös kuva siitä, kuinka moni alue voi realistisesti yltää alijäämän kattamistavoitteeseen. Nykytiedolla noin puolet alueista on tällä uralla.

-Kaikki alueet joutuvat tekemään arvionsa uudelleen, kun nähdään valtionrahoituksen kohdentuminen vuonna 2026. En uskaltaisi tehdä johtopäätöstä ennen sitä, Pesonen sanoi.

Hyvä tulos tuo dilemman

Alijäämän pienenemisellä on myös heijastusvaikutuksia talousarviosuunnitelmiin ja osaltaan alijäämien kattamiseen. Hyvilin arvion mukaan tämänhetkisten tietojen pohjalta valtion rahoitus vuodelle 2026 pienenee, koska alueiden tulos vuonna 2024 oli arvioitua parempi.

Valtiorahoitusjärjestelmässä kahden vuoden viiveellä toteutuneet kustannukset ja valtionrahoitus tarkistetaan vastaamaan toisiaan. Moni alue on tehnyt kolmen vuoden suunnitelmansa syksyllä 2024 julkaistujen valtionrahoituslaskelmien pohjalta. Kun tulos onkin parempi kuin silloin arvioitiin, jälkikäteisrahoitus vuodelle 2026 tulee pienenemään olemassa olevista suunnitelmista.

-Jos myönteinen talouskehitys jatkuu, myös vuoden 2027 jälkikäteisrahoitus tulee entisestään pienenemään. Nämä luvut saadaan päivitettyä valtiovarainministeriön laskemana toukokuun puolella.

Hyvil arvioi, että jälkikäteisrahoitus vuonna 2027 olisi jopa 830 miljoonaa euroa alhaisempi, kuin mihin viime vuonna tehdyissä taloussuunnitelmissa varauduttiin.

– Niiden alueiden osalta, joilla talouden tasapainottaminen on edennyt hitaammin, on riski, että tasapainottamiseen tulee vielä lisävaikeuskerrointa jälkikäteisrahoituksen pienenemisen takia. Tämä eritahtisuus on suuri huolenaiheemme.

Toukokuussa viisaampia

Pikaliikettä esimerkiksi hallituksen puoliväliriihestä Hyvil ei odota, eikä sellainen välttämättä olisi mahdollistakaan, toimitusjohtaja Korkiakoski-Västi sanoo.

-Emme ole vetäytyneet aiemmasta toiveestamme, että aikaikkunaa alijäämän kattamiseen pystyttäisiin vähän pidentämään.  Se koskee niitä alueita, jotka syystä stai toisesta eivät ole päässeet siihen aikatauluun.

Korkiakoski-Västi muistuttaa, että alijäämän kattamisen aikataulu ei sinänsä ole olennaista.

-Tärkeintä on, että suunnitelma, jolla kattaminen tapahtuu, on selkeä ja realistinen.

Korkiakoski-Västin mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää alueisiin, joilla vuotuinen kustannusten kasvu on korkea, kuuden prosentin hujakoilla.

-Nämä alueet tarvitsevat erityistä tukea ja mallinnusta siitä, että hyväksi havaittuja ratkaisuja pystytään toteuttamaan koko maassa.

-Työrauha, josta on puhuttu koko ajan, on nyt hyvin tärkeätä.