Hyvinvointialueuudistuksen isoihin kysymyksiin haetaan nyt vastauksia – Miten hyväksyttävänä kansalaiset pitävät tätä uutta hallinnon tasoa?
Tutkijat selvittävät monin eri tavoin, miten hyvinvointialueuudistus toimii käytännössä ja miten se kehittyy, muiden muassa asiakkaita, ammattilaisia ja johtajia kuunnellaan tutkimuksen aikana herkällä korvalla. (Kuva: Pixabay)
Hyvinvointialueuudistus on aiheuttanut – ja aiheuttanee jatkossakin – paljon kysymyksiä. Miten hyväksyttävänä kansalaiset pitävät tätä uutta hallinnon tasoa? Esimerkiksi tähän kysymykseen ja moneen muuhun haetaan vastauksia Tampereen yliopistossa aloitetussa laajassa tutkimushankkeessa, jonka nimi on Halko-hanke.
Hankkeessa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta.
– Hyvinvointialueuudistus on valtavan suuri uudistus. Se on itsenäisen Suomen historian suurin julkista hallintoa koskeva uudistus, yliopistonlehtori Anni Jäntti kertoo.
Tämä uudistus vaikuttaa voimakkaasti julkishallinnon kokonaisuuteen, myös valtioon ja kuntiin, Jäntti jatkaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Esimerkiksi maakuntien liitoilla on paljon yhteistä ainakin maantieteellisesti katsottuna hyvinvointialueiden kanssa. Silti kyseessä ovat erityyppiset hallinnot ja eri organisaatiot, Jäntti huomauttaa.
– Tutkijan näkökulmasta on todella mielenkiintoista, miten julkishallinnon kokonaisuus ja suhteet kehittyvät. Hallintouudistuksiin liittyy myös ennakoimattomia vaikutuksia ja niitäkin nyt seuraamme.
Uudistusten asiantuntijat
Tutkimushankkeessa on tarkoitus tunnistaa uudistuksen toteuttamista tukevia ja haittaavia tekijöitä sekä uudistukseen liittyviä jännitteitä.
Tutkimusryhmällä on hyvät lähtökohdat edellä mainittujen asioiden tunnistamiseen, Anni Jäntti arvioi.
– Tutkimusryhmän jäsenet ovat tutkineet ja arvioineet kaikkia tällä vuosituhannella Suomessa tehtyjä julkishallinnon ja -johtamisen merkittävimpiä kunta- ja aluetason uudistuksia.
Tutkimushankkeen toteuttaa Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan hallinnontutkijoista koostuva tutkimusryhmä. Sen vastuullisina johtajina toimivat yliopistonlehtori Jäntti ja professori Arto Haveri ja päätutkijana tutkijatohtori Henna Paananen.
– Hyvinvointialueuudistukseen laajasti pureutuva tutkimushanke on hieno tilaisuus hyödyntää aiemmissa tutkimuksissa saamiamme oppeja ja oppia uutta, yliopistonlehtori Jäntti pohtii.
– Väliraportti julkaistaan kesäkuussa 2024. Jo sitä ennen annetaan pieniä tietoiskuja.
Aineistonkeruu käynnistyy kevään 2023 aikana. Tutkimushanke kestää syyskuuhun 2025 saakka.
Suomalainen luottaa viranomaisiin
Hankkeen tuloksena muodostetaan kokonaiskuva hyvinvointialueuudistuksen etenemisestä.
Samalla tutkimushankkeessa annetaan ajatuksia siitä, miten uudistusta koskevaa yhteistyötä ja johtamista olisi hyvä jatkaa.
Tutkimusryhmä antaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia julkisen hallinnon kehittämiseen.
– Hyvinvointialueuudistuksen aikana on myös mielenkiintoista seurata, miten suomalaisten luottamus julkishallinnon instituutioihin kehittyy.
– Perinteisesti Suomessa on ollut kansainvälisesti vertailtuna vahva luottamus julkisen hallinnon instituutioihin, Jäntti sanoo.
Halko-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa, jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.
Hankkeen ohjausryhmässä on edustus valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, sisäministeriöstä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
SoTen valuviat kirjattava heti.