Evondos markkinoi laitetta, joka hoitaa lääkejakelun. (Kuva: Evondos Oy)

Kotihoidossa käytettävän teknologian kirjo on laaja, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamista tiedoista.

Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa on otettu käyttöön kotihoidossa hyvinvointiteknologiaa nopeammin kuin muualla maassa.

Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat ottaneet koneellisen lääkejakelun laajasti käyttöön. Koneellisen lääkejakelun tarkoituksena on vähentää inhimillisiä virheitä ja parantaa lääketurvallisuutta. Samalla hoitajien aikaa pitäisi vapautua välittömään asiakastyöhön.

Turvaranneke on tunnettu ja käytetty väline koko maassa. Poistumisvalvonta osana kotihoidon turvateknologiaan on vasta vakiintumassa.
Teknologian avulla pyritään edistämään asiakkaiden hyvinvointia ja omatoimisuutta. Käytössä on esimerkiksi ateria-automaatteja tai etäyhteyksiä videon välityksellä. 

THL:n mukaan hyvinvointiteknologiaa on jo tarjolla markkinoilla monipuolisesti ja sovelluksia kokeillaan, mutta niiden käyttö ei ole vielä vakiintunutta.

– On tuhannen taalaan kysymys, kuinka hyvät ja hyödylliseksi havaitut käytännöt saadaan juurrutettua kotihoidon käyttöön koko maassa, sanoo THL:n erikoistutkija Teija Hammar.

Ei korvaa ihmistä

THL:n mukaan kotihoidon työntekijät, asiakkaat ja omaiset tarvitsevat opastusta omaksuakseen uusia välineitä ja hyötyäkseen niistä. Melko yleinen argumentti on, että koneet eivät korvaa ihmiskontakteja.

– Parhaimmillaan teknologian sovellukset edistävät asiakkaan omatoimisuutta ja helpottavat työntekijöiden työtä. Inhimillisen kohtaamisen tärkeyttä ei pidä kuitenkaan unohtaa, muistuttaa Teija Hammar.

– Teknologiaa on kehitettävä asiakkaan kanssa ja lähtökohdista.

– Lisäksi yhteiskuntamme on vastattava kysymykseen, kuka maksaa laitteet, jotta varmistetaan, että eriarvoisuus ei lisäänny, Hammar jatkaa.

Tutkimuksesta lisää täällä.

THL tuottaa osana I&O-kärkihanketta kattavan tietopaketin kotihoidon kehityksestä. Julkaisusarjan aiempiin Tutkimuksesta tiiviisti ­‑raportteihin voi tutustua täällä.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*