Ikäihmisiä yritetään ohjata päivystysruuhkista muuhun hoitoon
Ikäihmisten laitoshoidon vähentäminen on johtanut päivystyksen kysynnän kasvuun. (Kuva: Seppo Haavisto)
Vanhusten vähentyvä laitoshoito lisää paineita erikoissairaanhoidon päivystykseen. Päivystyksen kysyntää voitaisiin hallita nykyistä paremmin tarkastelemalla potilaan kokonaishoitoketjua ja parantamalla koko palvelujärjestelmän yhteistyötä.
Tähän on päädytty ikääntyneiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyksen kysyntää ja hallintaa käsittelevästä Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston tutkimuksesta. Siinä on analysoitu rekisteriaineistoja vuosilta 2011–2014.
Päivystyksen kapasiteettia pystytään hyödyntämään parhaiten, jos päivystyksen ruuhkia pystytään tasoittamaan, huomauttaa yksi julkaisun kirjoittajista, väitöskirjatutkija Tomi Malmström.
Ruuhkia voidaan yrittää tasoittaa parantamalla potilasohjausta ja hoitoketjun toimivuutta sekä ohjaamalla potilaita tarkoituksenmukaisimman palvelun piiriin.
Päivystyspalveluiden käyttö lisääntyy
Päivystyspalveluihin kohdistuu entistä enemmän kysyntää, kun vanhusten laitoshoitoa korvataan yhä enemmän kotihoidolla ja tehostetulla palveluasumisella. Samalla pelätään, että kehitykseen liittyy riski, että päivystyspalveluja käytetään epätarkoituksenmukaisesti.
Päivystyspalvelujen käytön lisääntymisellä on sekä taloudellisia hoidonlaatuun liittyviä seurauksia.
Tutkimuksessa nostetaan esiin kysynnän hallinnan tärkeys. Keinoiksi todetaan muun muassa potilaitten hoitaminen muualla sekä kysynnän tasoittaminen eri vuorokaudenaikoihin.
Henkilöstöllä keskeinen rooli
– Tarkastelemalla päivystykseen saapuneiden potilaiden lähtöpaikkoja sekä saapumistapoja voidaan tunnistaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän palvelutahoja, jotka voisivat vaikuttaa päivystyskäyttöön, arvioi hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara Kuntaliitosta.
Tutkimuksesta selviää, että 70 prosenttia iäkkäistä potilaista saapui erikoissairaanhoidon päivystykseen kotoa. Päivystykseen ohjaavilla tahoilla, kuten neuvontapuhelimella, hätäkeskuksella ja terveysasemilla, on tärkeä rooli potilaan ohjaamisessa sopivaan hoitoon.
20 prosenttia päivystykseen saapuvista iäkkäistä ihmisistä tulee kotihoidosta ja 10 prosenttia tehostetun palveluasumisen kohteista. Asumispalvelun hoitohenkilökunta voi vaikuttaa potilasohjaukseen.
– Ammattilaisten päätöksentekoa voitaisiin helpottaa ottamalla potilaan hoitosuunnitelmassa kantaa siihen, millaisissa tilanteissa päivystykseen on syytä lähteä, pohtii Päivi Koivuranta-Vaara.
Suuria paikkakuntakohtaisia eroja
Tutkimuksen mukaan iäkkäiden potilaiden käynneissä erikoissairaanhoidon päivystyksessä on suuria eroja. Käyntimäärät vaihtelivat Lahden, Oulun ja Vantaan alle 400 käynnistä Jyväskylän, Kouvolan ja Porin yli 800 käyntiin tuhatta 75 vuotta täyttänyttä kohti tutkimusjakson aikana 2011—14.
Myös sairausryhmien osuuksissa oli eroja.
Palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen kaivataan mittareita.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden suorituskykymittareista on pulaa ja maakuntauudistus lisää niiden tarvetta entisestään. Projektissamme on luotu ikääntyneiden palveluihin mittariaihioita, joita voisi hyödyntää myös muissa palveluissa, Koivuranta-Vaara toteaa.
Osa laajempaa projektia
Tutkimusjulkaisu kuuluu Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston yhteiseen tutkimushankkeeseen, joka on osa Suomen Kuntaliiton projektia Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus. Projektissa selvitetään valtakunnallisten rekisteriaineistojen ja muiden tietojen avulla, kuinka ikääntyneen väestön palvelut voidaan järjestää kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
Projektissa levitetään myös tietoa siitä, miten palvelutuotantoa kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Vuosina 2014−2017 toteutettavan projektin yhteistyökumppaneina ovat Kela, STM ja Hyvinvointialan liitto.
