Isojoen päätös palauttaa lääkäripalvelut kuntaan omilla rahoillaan herättää muissa kunnissa keskustelua, arvioi Minna Korkiakoski-Västi

Tässä tapauksessa kunta ilmeisimmin on tyytymätön hyvinvointialueen tuottamaan palvelumäärään, Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi pohtii Isojoen päätöstä. Kuva: Jouni Lampinen
Julkaistu Muokattu

Vajaan 1 800 asukkaan Isojoki palauttaa lääkäripalvelut kuntaan omilla rahoillaan, kun Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue lakkautti ne vuoden 2023 alussa.

Isojoen kunnanvaltuusto päätti asiasta viime maanantaina. Päätöksen mukaan kyseessä on kahden vuoden pilottikokeilu, johon kunta on varannut rahaa 50000 euroa vuotta kohden. Kunta päätti, että se ostaa yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä hoitajan vastaanottokäyntejä ja lääkärikäyntejä kuntalaisille.

Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi sanoo, että kunta ei voi olla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjä.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu on laissa osoitettu hyvinvointialueelle ja näin on kaikissa olosuhteissa myös Isojoella.

– Uskaltaisin vähintäänkin sanoa, että päätös ei ole sote-uudistuksen tavoitteiden tai sote-järjestämislain hengen mukainen. Siltä osin kyse on isosta periaatteellisesta asiasta, Korkiakoski-Västi sanoo.

Yksityiskohtia ratkaistavana

Kunnan päätös on herättänyt pohdiskelevaa keskustelua eri piireissä. On pohdittu esimerkiksi kuntalain mukaisen kunnan yleisen toimialan käsitettä ja sen laajuutta.

Voiko kunta siis kuntalain mukaisella yleisellä toimialallaan tarjota kuntalaisille jotakin julkisista sote-palveluista irrallista palvelua, tässä tapauksessa lääkärin tai hoitajan vastaanottokäyntejä?

Kuinka laaja on kunnan yleinen toimiala, Minna Korkiakoski-Västi?

Tässä tapauksessa kysymys olisi kuntalaisille tarjotusta yksityispalveluiden käytön mahdollisuudesta, minkä kunta omilla varoillaan asukkaiden puolesta pääosin maksaa, toimitusjohtaja miettii.

Korkiakoski-Västi näkee, että Isojoen kunnan päätöksen täytäntöönpano edellyttää monenmoisia ratkaistavia yksityiskohtia.

– Joihin toivottavasti on jo kunnassa ja yksityisellä palveluntuottajalla mietittynä ratkaisut. Oleellisinta on kysymys siitä, kuinka laaja on kuntalain mukainen kunnan yleinen toimiala. Siihen en ole oikea asiantuntija vastaamaan.

Päätös yllätti

Hyvinvointialueiden etuja edistävän yhtiön toimitusjohtaja myöntää Isojoen kunnan päätöksen yllättäneen jossain määrin.

– Samalla se kertoo siitä, miten uusi alueellinen hyvinvointialue on edelleen kuntapäättäjille etäinen. Hyvinvointialue sote-palveluiden järjestäjänä tuottaa palvelut koko alueen väestöä varten ja sen tarpeiden mukaisesti. Kunta katsoo palvelutarvetta vain oman kunnan ja omien kuntalaisten osalta.

– Hyvinvointialueen on katsottavat kuntarajojen yli, alueellista kokonaisuutta. Tässä tapauksessa kunta ilmeisimmin on tyytymätön hyvinvointialueen tuottamaan palvelumäärään.

Toimitusjohtaja Korkiakoski-Västi ei tunnista, että muualla olisi tehty muita vastaavia kuntapäätöksiä.

– Toki monessa kunnassa on huoli vähentyvistä kivijalkasidonnaisista sote-palveluista ja uskon Isojoen ratkaisun herättävän muissa kunnissa jonkin verran samankaltaista keskustelua.

– Isojoen kunnan kaltainen päätös edellyttää kuitenkin kunnalta merkittäviä taloudellisia voimavaroja. Samalla se laukaisee nopeasti tarpeen julkisten hankintojen mukaiseen kilpailutukseen.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS