Isojoki kaivaa pakkoraossa kuvettaan, jotta lääkäri kävisi kunnassa – ”Tuntuu, että hyvinvointialueet ovat unohtaneet pienet kunnat”

Isojoen kunta päätti maanantaina kahden vuoden kokeilusta. Kunta ostaa yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä hoitajan vastaanottokäyntejä ja lääkärikäyntejä kuntalaisille.

– Teimme tällaisen päätöksen, koska Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on lakkauttanut lähes kaikki lähiterveyspalvelut kunnastamme, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala kertoo.

– Lääkäripalvelua ei ole ollut lähipalveluna saatavissa koko hyvinvointialueen olemassaolon aikana.

Sairaanhoitaja on tätä nykyä ollut tavattavissa ainoastaan ajanvarauksella kolmena päivänä viikossa, kunnanjohtaja lisää.

– Tällä päätöksellä palautamme pitkään poissa olleen lääkäripalvelun kuntaan, jotta lääkäri on edes yhtenä päivänä viikossa paikalla saatavissa lähipalveluna. Terveydenhoitajaresurssia saamme kahdeksi päiväksi ja sen tarkoituksena on täyttää ne päivät, joina hyvinvointialueen hoitaja ei ole tavattavissa.

– Tekemämme päätös on kokonaisuus. Tässä samassa yhteydessä kunnan työterveyspalvelut siirtyvät toteutettavaksi samalle yhtiölle, joka toteuttaa nämä kuntalaistenkin käytössä olevat palvelut. Yritys saa siis hoidettavakseen liiketoiminnan työterveyspalvelujen järjestämisestä ja avaa siksi toimipisteen Isojoelle.

Toisin sanoen samat hoitaja- ja lääkäriresurssit ovat kunnan henkilöstön käytössä työterveyspalveluissa ja sovittuna aikana myös kaikkien kuntalaisten käytössä.

Suuremmilla kunnilla eri tilanne

Isojoen kunnassa kerätään kahden vuoden kokeiluajalta kokemuksia ja dataa siitä, miten palvelu otetaan vastaan.

– Sen jälkeen teemme johtopäätöksiä jatkosta. Pilotin avulla on mahdollista toteuttaa 1 200 terveydenhoitajan ja 700 lääkärin käyntiä vuodessa. Reilun 1 700 asukkaan kunnallemme se on iso määrä.

– Isojokiset ovat tällä hetkellä hyvin eriarvoisessa asemassa suurempiin kuntiin verrattuna. Suuremmilla kunnilla on käytössään julkisen ja yksityisen sektorin sotepalveluita lähipalveluina. Tällä tavalla yritämme edes palauttaa tärkeitä palveluita kuntalaisillemme. Tuntuu, että hyvinvointialueet ovat unohtaneet pienet kunnat ja reuna-alueet karsimalla juuri niiden palveluita rajulla kädellä. Meillä on mahdollisuus nyt kulkea tässä suhteessa hieman vastavirtaan ja kokeilla rohkeasti uutta.

Juha Herralan mukaan kuntalaiset ovat antaneet Isojoen päätöksestä positiivista palautetta.

– Meillä on ikääntyvä väestö, joka on tällä hetkellä käytännössä pakotettu kumipyörien päälle hakemaan palveluita 40 kilometrin päästä Kauhajoelta, jossa meillä on lähin soteasema ja 100 kilometrin päästä Seinäjoelta erikoissairaanhoidosta.

– Terveyspalvelujen asiointiliikenne Isojoelta maakuntaan on melkoinen. Se vie aikaa ja on kallista kuntalaisillemme. Toivomme, että tämä helpottaa kuntalaisten arkea. Samalla on myös mahdollisuus säästää hyvinvointialueelta rahaa. Meillähän on periaatteessa mahdollisuus säästää heiltä lääkärikäyntejä, kun kuntalaiset voivat asioida lähilääkärillään.

Pakon edessä

Pilottikokeilun kustannus on kunnalle noin 50 000 euroa vuodessa ja se kestää kaksi vuotta.

– Pilotti rahoitetaan puoliksi kunnan budjetista ja puoliksi Vihermön perintörahaston varoilla, jotka on korvamerkattu Isojokisten palveluiden kehittämiseen. Palvelut ovat Isojoella asuvien käytössä. Hoitajan käynti on kuntalaiselle maksuton ja lääkärin vastaanottokäynnistä kuntalainen maksaa omavastuun, joka on 30 euroa.

Kunnanjohtaja ei pidä millään tavalla hyvänä kehityskulkuna sitä, että kunnat ajetaan maksamaan toisille tahoille kuuluvia kustannuksia.

Mutta kun on pakko, niin on pakko.

– Jotta kunta pystyisi säilymään edes jollain tasolla elinvoimaisena. Sote ei ole ainoa osa-alue, jossa tätä tapahtuu. Esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin kehittämisessä kunnat laitetaan yhä enemmän maksumiehiksi, mikäli ne haluavat infraa ylläpitää. Se on huolestuttavaa.

Tarkan taloustyön hedelmät

Kaikilla kunnilla ei olisi välttämättä edes varaa hankkia lääkäripalveluita omilla rahoillaan. Isojoen kunta on pitänyt huolta taloudestaan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

– Se, miksi tällainen subventointi on meillä mahdollista, on todella pitkän jatkumon tulos. Olemme tehneet jo yli 20 vuotta toiminnan tehostamista. Olemme muun muassa ratkaisseet kipeät kunnalliset palvelurakenneasiat, kuten kouluverkkomuutokset. Siis sellaiset asiat, joiden pariin meitä suuremmat kunnat ovat vasta tulossa syntyvyyden romahtamisen myötä.

– Meillä on pitkän ja tarkan taloustyön hedelmänä erittäin hyvä taloudellinen tilanne. Tämän lisäksi olemme viime vuosina onnistuneet saamaan kuntaamme vihreän siirtymän investointeja.

Herrala haluaa vielä lopuksi huomauttaa, että Isojoen kunta ei toimi edellä mainittujen lääkäri- ja hoitajapalveluiden järjestäjänä tai tuottajana.

– Maksamme sopimuksella sovitun summan palveluntarjoajalle, joka toteuttaa sitten nämä palvelut.

Lue myös: