Itä-Uusimaa arvelee joutuvansa maksajaksi sotessa
Yhteisessä tiedotteessaan kunnat kertovat
suhtautuvansa avoimesti uudistuksiin, mutta pelkäävät, että lisäkustannuksista
johtuvia säästöjä haettaessa kunnissa on myös riski, että sivistyspalvelut ja
muut kuntapalvelut heikkenevät. Ne edellyttävät, että kaikki tieto on
käytettävissä, kun tarkempia päätöksiä tehdään.
Helsinki
suuri hyötyjä
Nykyisen
HYKS:n aluetta vastaavalla sote-alueella hyötyjiksi päätellään mm. suuret Helsinki sekä myös Espoo, jos sairastavuutta
painotetaan runsaasti. Laskelma on tehty itäisen Uudenmaan
kuntaliitosselvityksen yhteydessä.
Helsingin
hyöty vaihtelee sairastavuuden painoarvosta riippuen 120 miljoonasta eurosta
per vuosi ylöspäin. Jos sairastavuuden painoarvo on 50 prosenttia, Espoo
hyötyisi 41 miljoonaa. Vantaa olisi laskelman mukaan maksaja.
Itäinen
Uusimaa ei tässä laskelmassa ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan eri laskutavat
johtavat erilaisiin lopputuloksiin eri kunnissa. Jos sairastavuus on vahvasti
mukana laskentaperusteissa, Sipoo hyötyy vajaan miljoonan. Jos jakoperusteena
olisi pelkkä väestömäärä, hyötyjiä uudistuksessa olisivat Lapinjärvi niukasti
143 000 euron verran ja Loviisa vajaat neljä miljoonaa.
Itäisen
Uudenmaan kuntien laskelma on tehty niin, että on laskettu yhteen kaavaillun
sote-alueen kuntien nykyiset sote-kulut ja katsottu ensin, miten ne
jakaantuisivat kuntien kesken jaettuna asukasluvun suhteessa.
Kertoimet
vielä
auki
Tarkoitus
kuitenkin on, että kustannusjaossa otetaan huomioon myös sairastavuus ja
väestönikärakenne. Tarkempia päätöksiä näistä kertoimista ei vielä ole.
Itäuusmaalaisessa
laskelmassa on selvitetty myös erilaisten sairastavuuskertoimien vaikutus
kustannusjakoon. Siinä on ikäkerroin yhdistetty sairastavuuskertoimeen, koska
karkeasti voidaan olettaa, että ne korreloivat keskenään.
Siinä
asetelma muuttuu niin, että mitä suurempi painoarvo sairastavuudella on, sitä
edullisempi jakauma on itäisen Uudenmaan kunnille.
Kokonaiskulut
voivat
muuttua
Laskelman kaikki luvut ovat suuntaa antavia, sillä
kriteerejä maksuosuuksien määräytymisestä ei vielä ole.
Lisäksi olemassa olevia kustannuksiakaan ei voi sellaisenaan
pitää lähtökohtana, sillä riippuu tulevista palvelujen järjestäjistä eli
sote-alueista, millä hinnalla ne saavat palvelut hankituiksi eri tuottajilta.
Jos kokonaiskustannukset laskevat, kuten on tarkoitus, osa
maksajista muuttuu hyötyjiksi.
Yleisenä arviona itäisen Uudenmaan laskelmissa ja
muussakin keskustelussa on, että hyötyjiä ovat kunnat, joissa nykyisin on
raskas palvelurakenne ja hyötyjiä ne, joissa palvelut tuotetaan nyt
keskimääräistä halvemmalla.
