Järjestöjen johdossa synkkä kuva sote-uudistuksesta
Kuva: Seppo Haavisto
Sote-järjestöjen johdossa pidetään sote-uudistuksen merkittävänä heikkoutena sitä, että sen valmistelu on edennyt terveyspalvelujen ehdoilla sosiaalipalvelujen jäädessä sivuosaan. Johtajista 59 prosenttia arvioi, että valinnanvapaus heikentää heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsyä.
Puolet valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajista pitää sote-kokonaisuutta huonona, käy ilmi SOSTEn Järjestöbarometri 2018:sta.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on alan valtakunnallinen kattojärjestö.
Järjestöjohtajien näkemys sote-uudistuksesta on siis vielä synkempi kuin sosiaali- ja terveysjohtajien, järjestöjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden arviot uudistuksesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta. Johtajien näkemykset kävivät ilmi Sosiaalibarometri 2018 -selvityksestä aiemmin tänä vuonna. Johtajista 45 prosenttia piti uudistusta jossain määrin huonona.
Järjestöbarometrin mukaan järjestöjen johtajista 15 prosenttia piti sote-uudistusta hyvänä (johtajista 32 prosenttia oli tätä mieltä). 23 prosenttia järjestöjen johtajista ei osannut sanoa arviota uudistuksesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Järjestöjohtajat näkevät uudistuksen ongelmana sen, että sitä on tehty terveydenhuollon ehdoilla sosiaalipalveluiden jäädessä sivurooliin. Tästä seuraa muun muassa uhka sosiaalihuollon kehittämisen pysähtymisestä tai taantumisesta
SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas muistuttaa, että järjestöt toimivat usein lähellä hauraimmassa elämäntilanteessa olevia.
– Siksi heidän kokemuksensa ja näkemyksensä on oltava mukana sote-uudistusta valmistelevissa elimissä ja tulevissa maakuntien rakenteissa sekä tulevien sote-keskusten työssä, Kiukas viittaa järjestöihin ja niiden työn tärkeyteen SOSTEn tiedotteessa.
Ei niin huonoa…
Toisaalta sote-uudistuksessa nähdään järjestöjen johdossa myös hyvää.
Kokonaisuuden osista henkilökohtainen budjetti, asiakasseteli sekä järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille saavat sote-järjestöiltä hyviä arvioita.
Yli puolet vastanneista (53 prosenttia) piti asiakassetelin käytön laajentamista perustason terveydenhuollossa hyvänä ratkaisuna. Huonona sitä pitää 26 prosenttia.
Lähes puolet vastanneista piti järjestämisvastuun siirtämistä kunnille hyvänä ratkaisuna.
Kuinka käy integraation?
Valinnanvapauteen järjestöissä suhtaudutaan pessimistisesti. Johtajista 59 prosenttia uskoo soten valinnanvapauden heikentävän heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsyä. Vain 4 prosenttia uskoi heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsyn paranevan valinnanvapautta lisäämällä.
Yli puolet (54 %) järjestöjohtajista katsoo, että valinnanvapaus heikentää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista ja vain 7 prosenttia arvioi tilanteen parantuvan.
Järjestöjohtajista 43 prosenttia arvioi, että valinnanvapaus heikentää sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota. 20 prosenttia järjestöjohtajista katsoo, että sote-integraatio paranee valinnanvapauden kasvaessa.
Epäily valinnanvapautta kohtaan
Järjestöjohtajat ennakoivat valinnanvapauden heikentävän heikompiosaisten palveluja sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota eikä sote-uudistuksen tavoitteeseen terveyserojen kaventumisesta uskota.
Järjestöjohtajista enemmistö (59 %) arvioi, että valinnanvapaus heikentää heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsyä. Vain 4 prosenttia järjestöjohtajista katsoo, että heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsy paranee, jos valinnanvapautta lisätään.
Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajilta tiedusteltiin avokysymyksellä valinnanvapauden lisäämisen uhkista. Monet järjestöjohtajat arvioivat, että valinnanvapaus voi aiheuttaa asiakkaalle epäselvyyksiä ja mutkistaa entisestään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää.
Yksittäisten vastausten perusteella valinnanvapauden uskotaan hyödyttävän hyvätuloisia ja niitä jotka kykenevät palvelujen vertailuun, mutta lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaiden asemaa sen ei uskota helpottavan.
– Hyvinvointi- ja terveyseroja ei pystytä kaventamaan vain valinnanvapausratkaisuilla. Siihen vaaditaan toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, kansanterveyteen perustuvia yhteiskuntapoliittisia toimia sekä ennaltaehkäisyyn panostamista, Vertti kiukas sanoo.
