Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero muistuttaa, että sote-palvelujen henkilöstöstä 90 prosenttia on naisia.

Useat naisjärjestöt sekä Kuntaliitto haluavat nostaa sote- ja maakuntauudistuksen tasa-arvokysymykset kuntavaalikeskusteluun, kävi ilmi kuntien naisvaikuttajafoorumissa Helsingissä.

Foorumista on suora lähetys Kunta.tv:ssä.

Järjestöt huomauttavat, että uudistuksella on monia vaikutuksia naisten ja miesten tasa-arvoon, paikallisdemokratiaan ja asukkaiden osallistumiseen, palveluihin ja henkilöstöön. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn uudistuksella nähdään vaikutuksia.

Naiset ovat ajaneet hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista yli sata vuotta, muistuttaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero.

– Kunnat ovat arjessa toteuttaneet hyvinvointiyhteiskuntaa, jolla on ollut ratkaiseva merkitys naisten asemaan ja tasa-arvon edistämiseen.

– Uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä 90 prosenttia on naisia. Sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännössä ja toimeenpanossa on huolehdittava, että tasa-arvo etenee eikä mennä taaksepäin, Paatero vaatii.

 

Lisää naisia valtuustoihin

 

– Kevään 2017 kuntavaalit ovat tasa-arvovaalit, sanoo Tasa-arvoasian neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Raassina, kok.

– Naisten osuus, 36 prosenttia nykyisistä kunnanvaltuutetuista, on liian alhainen. Kuntavaalien tulokset heijastuvat myös tammikuun 2018 ensimmäisiin maakuntavaaleihin.

Monika-Naiset liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar, sd., vaatii, että kuntapolitiikassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota maahanmuuttajanaisten tasa-arvokysymyksiin.

– Maahanmuuttajanaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tulisi parantaa suunnitelmallisesti, jotta tämänkin naisryhmän ääni tulee kuulluksi. Vaikka maahanmuuttajanaisten äänestysaktiivisuus oli viime kuntavaaleissa ennakkokäsityksiä korkeampi, vain noin 20 prosenttia heistä käytti ääntään, hän muistuttaa.

Uudistuksessa kuntien tehtävät vähenevät, mutta ne ovat myös tulevaisuudessa merkittäviä päätöksenteon areenoita, kansalaisten peruspalvelujen tarjoajia ja työllistäjiä, katsoo Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Eva Biaudet, rkp.

– Meidän on pidettävä huolta siitä, että naiset osallistuvat jatkossakin kunnalliseen päätöksentekoon sen kaikilla tasoilla ja että kunnat sitoutuvat tasa-arvon edistämiseen, hän sanoo.

 

Sukupuolten välillä selviä hyvinvointieroja

 

Eri väestöryhmien naisten ja miesten hyvinvoinnissa on selviä eroja. Miesten hyvinvointiin vaikuttavat taloudelliset ja sosiaaliset tekijät enemmän kuin naisten. Naisilla iän merkitys hyvinvointiin on suurempi.

– Eläkeikäisillä naisilla on suurempi köyhyysriski, ja 75−84‑vuotiaista palvelujen käyttäjistä valtaosa on naisia, kertoo Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKISin puheenjohtaja Tiina Tuomela, kd.

Hän vaatii, että uudistuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti iäkkäiden naisten asemaan ja palveluihin.

– Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja palveluihin on uudistuksessa kunnolla resursoitava, Tuomela katsoo.

Kuntaliitto, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS, Monika-Naiset liitto ry ja Tasa-arvoasian neuvottelukunta järjestävät Kuntien naisvaikuttajafoorumin 29.9.2016 yhteistyössä Helsingissä Kuntaliitossa.

 

 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*