Hyvinvointialueiden tilannekuvat eroavat merkittävästi toisistaan

Hyvinvointialueet ovat pystyneet järjestämään palvelunsa riittävän yhdenvertaisesti – palvelut eivät ole toistaiseksi vaarantuneet.

Edellä mainitut tiedot perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön perjantaina julkaisemaan tilannekuvaan, jota valtio hyödyntää hyvinvointialueiden ohjauksessa.

Jo ennen tilannekuvan virallista julkistamista Iltalehti uutisoi saaneensa edellä mainitun tietopaketin tietoja käsiinsä.

Myöhemmin päivitetty IL:n juttu ilmestyi otsikolla Järkyttävät luvut hyvinvointialueilta – ”Tippuu hanskat kädestä”.

Näistä luvuista ja arvioista kiinnostuneet voivat edetä STM:n sivuilla julkaistuun yhteenvetoon tämän linkin kautta: hyvinvointialueiden tilannekuva.

Aihetta huoleen vaikuttaa olevan monella alueella, vaikka esimerkiksi kiireetön perusterveydenhuolto on suomalaisten kannalta hieman paremmin saavutettavissa.

Myös hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat hieman lyhentymässä.

Hoitojonoissa on edelleen suurta vaihtelua hyvinvointialueiden välillä ja erikoisalojen kesken.

Lapissa vaikeinta

Suurimmat haasteet ovat taloudessa.

Hyvinvointialueiden viime vuoden alijäämä oli yhteensä noin 1,3 miljardia euroa.

Helsinki oli ainoa alue, joka päätyi positiiviseen tulokseen. Suurin alijäämä on Lapissa, jossa alijäämää on reilut 500 euroa asukasta kohti.

Lisäksi tilannekuvassa kerrotaan, että keskimäärin alijäämää kertyi 240 euroa asukasta kohti viime vuonna Suomessa.

Hyvinvointialueet ovat tehneet muutosohjelmia talouden tasapainottamiseksi, muun muassa terveysasemia lakkautetaan.

Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut pidentävänsä perusterveydenhuollon hoitotakuuta ja laskevansa vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta. Jo näillä tehtävämuutoksilla alueiden rahoitus vähenee.

Juttua muokattu 30.6. kello 6.30 vaihtamalla otsikko uuteen.

Lue myös:

Espoolainen perhe järkyttyi vaikeasti vammaisen tyttärensä terapiatuen päättymisestä: ”Itsekö minun pitää se työ tehdä?”