Kuva: Ville Miettinen
Projektipäällikkö Mari Nupponen (vas.) vastaa KAKE-hankkeen hallinnon toimimisesta ja on kontaktipinta niin hankerahoittajan kuin toimijoiden suuntaan. Maria Lappalainen (2. vas.) on ohjannut 4H-yhdistyksen toimintaa, jossa mm. mielenterveyspotilaille on tarjottu kuntoutusta ja osallistavaa toimintaa luonnon parissa. Jyrki Leppä on mukana Pikku KAKEssa Pohjois-Karjalan Mielenterveyden tuki ry:n edustajana ja Kirsi Ryynänen Joensuun seudun omaishoitajat ry:stä vetää hanketta, jossa tuetaan työikäisten omaishoitajien siirtymistä työelämään mahdollisesti pitkänkin hoitotilanteen jälkeen.

Pieni järjestö, pienet resurssit, mutta toimintaidea jonka vaikutus voi kasvaa suureksi ja merkitykselliseksi?

Näistä lähtökohdista Joensuussa on toteutettu Joensuun KAKE-hanke (2015-2017) ja nyt käynnissä olevaa Joensuu KAKE 2.0 -hanketta. Hankkeiden kautta on rahoitettu kymmeniä osahankkeita ja tapahtumia, joiden kautta on tuettu osallisuutta ja työllistymistä laaja-alaisesti.

Joensuun KAKE-hankkeen piirissä olleiden kaupunkilaisten kirjo on laaja. Kohderyhmänä ovat ne, jotka tarvitsevat tukea. Hankkeisiin ovat tulleet mukaan erilaiset sote-alan järjestöt ja myös kuntayhtymä Siun sote.

Peruslähtökohta on osallistamisen ja hankkeiden toteuttamisen tekeminen helpoksi.

– Tämä on äärettömän vaikuttavaa toimintaa, kehuu KAKE-hankkeen projektipäällikkö Mari Nupponen Joensuun kaupungilta.

Kohderyhmänä tukea tarvitsevat

KAKE-hankkeen nimen taustalla on ajatus kansalaistoimijalähtöisestä kaupunkikehittämisestä ja EU:n ohjelmakauden 2014-2020 mahdollistama kaupungin ja kansalaistoimijoiden kumppanuuteen perustuva yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen.

Hanke myöntää tukea joensuulaisten kantakaupungin alueella toimivien kansalaistoimijoiden kehittämishankkeisiin ja tapahtumiin eli Pikku KAKE -toimintoihin, jotka ovat kansalaistoimijoiden toteuttamia tapahtumatyyppisiä tai pidempikestoisia kehittämistoimintoja Joensuun kantakaupungin alueella.

Lähtökohtana on kansalaistoimijoiden hanketoiminnan mahdollistaminen ja lisääminen, alueen yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä osallisuuden ja työllisyyden edistäminen. Toiminnassa on pyritty huomioimaan erityisesti nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien osallisuuden edistäminen.

Toimintamalli on tarkoitettu yli 23 000 asukkaan kaupunkien keskusta-alueiden kehittämiseen.

– On kehittämistoimintaa, kansalaistoimintaa ja tapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille. Mutta pohjana on tuki niille, joilla on tuen tarve, Mari Nupponen tiivistää.

– Kohderyhmässä on ihmisiä, joilla on esimerkiksi haasteita päästä työelämään, päihdekuntoutujia, mielenterveyskuntoutujia, maahanmuuttaneita, muistisairaiden omaisia tai ylipäänsä omaisia jolla on pitkäaikaissairas kotona ja se vaikuttaa elämään jollakin tavalla. Nyt ensimmäistä kertaa mukaan on tulossa vankilasta vapautuneita.

Mukaan ilman kokemusta ja rahaa

Erityistä Joensuun KAKE-toiminnassa on, että mukaantulo hanketoimintaan on tehty mahdollisimman helpoksi kansalaistoimijoille. Aiempaa kokemusta kansalaistoiminnasta ei tarvita, ei myöskään minkäänlaista omarahoitusta. Myös juuri perustettutoimija voi saada rahoituksen.

– Joensuun kaupunki takaa sataprosenttisen rahoituksen hankkeen toiminnan aikana kansalaistoimijoille kaupunkikeskustan kehittämishankkeissa, Mari Nupponen kertoo.

Runsaan miljoonan euron budjetista 850 000 suunnataan järjestöille. Yksittäinen hanke voi saada enintään 70 000 euroa. Mukaan halutaan mahdollisimman paljon järjestöjä.

Rahoituksesta ja hankkeiden lopullisesta hyväksymisestä vastaa ELY-keskus.

Mari Nupposen tehtävänä on auttaa hankkeen suunnittelussa, toteuttamisessa ja loppuraportoinnissa. Hän toimii yhdyshenkilönä toimijoiden ja rahoittajan välissä. Silläkin alennetaan osallistumiskynnystä, että toimijan osallistuminen hallintoon ja muodollisuuksiin tehdään mahdollisimman vähäiseksi.

Kaupunki siis kuittaa toimijoiden omarahoitusosuuden ja maksaa ennakkona myönnetyn hankerahoituksen. Hanketta rahoittavat kaupungin lisäksi ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Rahoittajan näkökulmasta kyseessä on erilainen ESR-hanke, kun ELY-keskus ei toimi suoraan tuensiirron saajien kanssa, vaan toteuttajana on Joensuun kaupunki, joka toimii eteenpäin suhteessa kolmanteen sektoriin.

KAKE-hankkeen (2015-2017) loppuraportissa Etelä-Savon ELYn ESR-rahoitusasiantuntija Sirpa Raassina arvioi mallin hyvä ja tuensiirron saajia palvelevaksi.

– Tätä kautta on tavoitettu yhdistystoimijoita ja toimintoja, jotka eivät todennäköisesti olisi hakeneet rahoitusta tai tulleet rahoitetuiksi normaalissa ESR-hankehaussa, Raassina arvioi.

– Tämä vahvistaa järjestökenttää, kaupunkia ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Kenties erilaisten hankerahoitusten piiriin saadaan tätä kautta uusia toimijoita.

Osallistavan toiminnan yleinen haaste on kohderyhmän tavoittaminen. – 4H mielletään usein nuorisojärjestöksi. Mutta meillä on myös työikäisille ja kuntoutujille toimintaa, sanoo Maria Lappalainen (2. oik). Jyrki Lepän mieleen on jäänyt se, kuinka joensuulaiset opiskelijat päätyivät sattuman kautta osaksi mielenterveyskuntoutujien kävelyjalkapalloharjoituksia.

Lifti aktivoi nuoret mielenterveyskuntoutujat

Pieniltä kuulostavien, vaatimattoman kuuloista tukea saavien, hankkeiden vaikuttavuus voi kasvaa erittäin suureksi, Mari Nupponen muistuttaa.

Tämän osoitti esimerkiksi ensimmäisen KAKE-kauden synnyttämä pilottihanke Lifti, jossa nuorille, 16-32-vuotiaille, mielenterveyskuntoutujille vietiin kotiin yksilöllistä ohjausta ammatillisen tulevaisuuden suunnitteluun.

Hanke lähti liikkeelle, kun Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n tuetuissa asumispalveluissa havaittiin, että moni nuori asukas on opiskelu- ja työelämän ulkopuolella.

Asumisyksikön asukkaista 11 lähti mukaan hankkeeseen. Heistä kolme aloitti ammatilliset opinnot, yksi sai työpaikan, yhdelle löytyi työllistymiseen tähtäävä jatkopolku toisesta hankkeesta, muut osallistuivat kuntouttavaan työtoimintaan tai aloittivat harrastuksen asumisyksikön ulkopuolella.

Kukaan ei jättänyt hanketta kesken.

Vuonna 2017 toteutetun Lifti-hankkeen rahoitus oli vajaat 48 000 euroa.

– Yhteiskunnallisesti ajatellen teimme miljoonien eurojen säästön, Mari Nupponen kuvailee vaikuttavuutta.

– Tulokset olivat uskomattomia.

Kaupungin sitoutuminen ensiarvoista

Nupposen mukaan Joensuun kaupunki on ymmärtänyt täydellisesti, millainen vaikuttavuus pienellä hankkeella voi olla, kun se suunnitellaan hyvin.

– Nämä ovat rajallisia ajaltaan ja kooltaan, mutta yhä sanon: suunnattoman vaikuttavia. Ja näistä jää eloon toimintaa.

Joensuun satsauksen pyrkimyksenä on ollut tavoite, että mikä tahansa järjestö voi hakea, Nupponen kertoo.

– Ja siinä on onnistuttu.

Sosiaalista osallistamista edistetään Suomessa Sokra-hankkeessa, jonka päätoteuttajana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja osatoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak). Sokra on myös kartoittanut, miten osallisuutta voidaan lisätä maakunnissa.

KAKE-hankkeita on menossa useissa kaupungeissa ympäri maan.

Sokran Itä- ja Pohjois-Suomen hankkeen projektipäällikkö Sakari Kainulainen Diakista arvioi kaupungin sitoutumisen ja tuen merkityksen ensiarvoisen tärkeäksi.

– En usko että monikaan näistä hienoista jutuista olisi syntynyt ilman kunnan tukea niin henkisesti, ohjein kuin rahallisestikin, Kainulainen sanoo.

Mari Nupponen uskoo, että Pikku-KAKEt palvelevat omalta osaltaan myös sote-maakuntauudistukseen valmistautumista.

– Järjestöjen rooli tulee olemaan merkittävä, hän muistuttaa.

– Tässä saadaan jonkinlaista kokemusta, mitä järjestöt pystyvät tekemään osallisuuden eteen.

Hankkeet eivät ole mörköjä, joita pitää varoa, Nupponen muistuttaa.

– Ainakin meidän alueella järjestöt on otettu erittäin hyvin maakuntauudistuksen tekemiseen ja miettimään asioita.

Lisää aiheesta:

Sokran blogit osallisuudesta

Sote-järjestöt huolissaan: osa kunnista aikoo vähentää avustuksia – Järjestöjen kohtalo maakunnissa epäselvä

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*