Joensuun nuva ravistelee mielenterveyteen liittyviä asenteita
Nuorten mielenterveyteen panostaminen toisi yhteiskunnalle säästöä niin rahassa kuin ihmishengissä, Mielenrauhaa-lehdessä muistutetaan. (Kuva: Ville Miettinen)
Joensuun nuorisovaltuusto on toimittanut lehden nuorten kokemuksista mielenterveysongelmissa.
Nimettöminä kirjoitetuista tarinoista käyvät ilmi yhteiskunnan ja vanhemmuuden haasteet sekä aikuisen tuen merkitys nuorten arjessa jaksamiselle.
Tarinoiden kautta on haluttu ravistella mielenterveyteen liittyviä asenteita ja luoda toivoa, että apua hakemalla nuori voi kokea onnellisuutta ja yhteenkuuluvuutta ilman jatkuvaa vaikenemista tai häpeän aiheuttamaa painetta.
Yhteistyössä Joensuun nuorten palvelukeskuksen kanssa tehdyn Mielenrauhaa-nimisen julkaisun pääkirjoituksessa joensuulainen nuorisovaltuutettu Enja Seppänen toivoo päättäjien katsovan maailmaa edes hetken nuoren silmin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Toivon, että seuraavassa mielenterveys- ja päihdesuunnitelman loppuraportissaan sosiaali- ja terveysministeriön ei tarvitsisi toistamiseen todeta, ettei tavoitteita saavutettu resurssien puutteen takia, Seppänen kirjoittaa.
Lehden tekoprosessi käynnistyi nuorisovaltuuston yksittäisten jäsenten halusta vaikuttaa mielenterveysongelmia koskeviin asenteisiin, jotta ongelmien kanssa painivilla nuorilla olisi tasavertainen mahdollisuus olla osana yhteiskuntaa ilman syrjintää tai ennakkoluuloja
– Ymmärryksen ja empatian puutteen johdosta mielenterveysongelmille on muodostunut stigma, jonka ansiosta parantuminen ja avun hakeminen ovat aivan liian korkean kynnyksen takana, Enja Seppänen kirjoittaa.
Muutama vuosi sitten Joensuun nuvan julkaisema avioeroa käsittelevä lehti sai laajaa julkisuutta ja herätti keskustelua.
Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sanoo nuorisovaltuuston toiminnan tehneen häneen suuren vaikutuksen juuri vilpittömällä halullaan tarjota vertaistukea ja ymmärtää erilaisuutta.
– Siinä olisi meillä varttuneimmilla ikäluokilla paljon oppimista varsinkin tänään, kun poliittista toimintaa ei koeta yhtä vetovoimaiseksi kuin aiemmin ja eri ryhmien suoraa kansalaisvaikuttamista halutaan turvata myös lainsäädännön kautta, Karjalainen kirjoittaa Mielenrauhaa-lehdessä.
– Kansalaisvaikuttamisen ydin on juuri se, että asioita halutaan nostaa keskusteluun lähtien eri ryhmien arjesta sekä kokemuksia.
Karjalainen korostaa asenneilmaston muuttamisen tärkeyttä siinä, kuinka mielenterveysongelmista kärsivien nuorten asemaa voitaisiin parantaa. Hän sanoo lehden kertomusten nostaneen tunteen, että asian eteen on ponnisteltava huomattavasti pontevammin kuin nykyään tehdään.
– Kertomukset saivat minut surulliseksi elämän epäoikeudenmukaisuuden edessä, mutta myös toiveikkaaksi sen suhteen, että vain tämä nuorten asenne voi tuoda asioihin muutosta, Karjalainen kirjoittaa.
Lue lehti: mielenrauhaa.com
Aiemmin Kuntalehdessä:
Tänäänkin moni nuori jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä
Nuorten kuuleminen on taitolaji
