Jonkka huolissaan maahanmuuttajien opetuksesta
Oikeuskansleri huomauttaa, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on kasvussa ja että kyse ei ole enää marginaaliryhmästä. (Kuva: Seppo Haavisto)
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä kehittämään maahanmuuttajalasten ja -nuorten opetuksen laatua. Hän on antanut päätöksen ministeriön asiasta antamasta selvityksestä.
Ministeriö viittaa selvityksessään Kansallisen koulutuksen arviointijärjestelmän tekemään arviointiin, jonka mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutustarjontaan, haku- ja nivelvaiheiden sujuvuuteen sekä kielten opetuksen ja muun oppimisen tuen riittävyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.
Päätöksestä päätellen oikeuskansleri ei ole yhtä tyytyväinen tilanteeseen.
Oikeuskansleri puuttui oma-aloitteisesti
Oikeuskansleri on ottanut maahanmuuttajien opetuksen oma-aloitteisesti käsiteltäväkseen. Hän pyysi keväällä opetus- ja kulttuuriministeriötä lausunnon siitä, kuinka valmistavan opetuksensaatavuus toteutuu valtakunnallisesti ja kuinka sen yhdenvertaista toteutumista valvotaan.
Oikeuskansleri on tehnyt ministeriön selvityksen ja muun käytössään olevan materiaalin pohjalta päätöksensä. Hän pyytää nyt ministeriöltä selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä päätöksessä esitettyjen näkökohtien pohjalta.
– Riski oikeuden perusopetukseen toteutumatta jäämiseen on syytä ottaa erityisesti huomioon turvapaikanhakijalasten ja -nuorten kohdalla, sillä eräiden havaintojen mukaan vastaanottokeskuspaikkakuntien välillä on jossain määrin havaittu eroja valmistavaan ja perusopetukseen pääsemisessä, oikeuskansleri toteaa.
Päätöksessä pidetään huolestuttavana sitä, että Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportin mukaan perusopetuksessa eroja maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden kohdalla ei juuri tunnisteta.
– Alhaiset oppimistulokset antavat aiheen yhtyä valtiontalouden tarkastusviraston arvioon siitä, että tällä hetkellä perusopetus ei tarjoa ainakaan kaikille maahanmuuttajataustaisille oppilaille tasaveroisia mahdollisuuksia. Pidän tilannetta huolestuttavana, Jonkka toteaa.
Moninkertainen syrjäytymisvaara
Nuorista, joilla peruskoulun jälkeen ei ollut opiskelu-eikä työpaikkaa, useampi kuin joka neljäs oli ulkomaalaistaustainen. Oikeuskanslerin siteeraaman, TEM:n 2013 julkaiseman raportin mukaan heidän syrjäytymisriskinsä on lähes kuusinkertainen muihin nuoriin verrattuna.
Syrjäytymiskeskustelu kytkeytyy usein koulutukseen. Eräiden arvioiden mukaan peruskoulunsa keskeyttäneitä ulkomaalaistaustaisia nuoria on Suomessa tuhansia.
– Pohja maahanmuuttajalasten koulunkäynnille Suomessa luodaan valmistavassa opetuksessa, jonka aikana lapsen tai nuoren tulisi saada riittävä suomen kielen taito yleisopetukseen osallistumiseksi.
Toisaalta maahanmuuttajalapsi tai -nuori voi tarvita myös taustansa tai oppimisvaikeuksien vuoksi erityistä tukea oppimiseensa, oikeuskansleri toteaa.
Hän muistuttaa, että nuorten syrjäytymisellä on kauaskantoisia seurauksia sekä nuorelle itselleen että koko yhteiskunnalle.
Erot suurimpia Euroopassa
Oikeuskansleri viittaa myös valtiontalouden tarkastusviraston selvitykseen. Sen mukaan maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat perusopetuksessa usein omaa ikäluokkaansa alemmalla luokka-asteella.
Tarkastusraportissa todetaan, että ero oppimistuloksissa niin sanottuun kantaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä on Suomessa suurimpia Euroopassa.
Yhteenvetona tarkastusviraston raportissa todetaan, että perusopetus ei ole Suomessa kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin niin sanotun kantaväestön oppilaille.
