Jos tyhjeneville sote-tiloille ei ole uutta käyttöä, kuntien on aloitettava empimättä purkutyöt saadakseen korvauksia
Joissakin rakennuksissa sote-toiminta jatkuu, kun samaan aikaan jossain muualla sote-toiminta loppuu. Kuva: Pekka Moliis
Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien omistuksessa olleet sote-kiinteistöt jäivät kuntien omistukseen ja hyvinvointialueet tulivat niihin vuokralle.
Laki määritteli alkuvuosien vuokra-ajan ja vuokratason, mutta kohta tilanne muuttuu. Siirtymäajan päättyessä sote-toimintoja ei riitä kaikkiin käytössä oleviin rakennuksiin.
Jos sote-toiminnoista tyhjeneviä rakennuksia ei saada myytyä tai vuokrattua, vaihtoehtona voi olla rakennuksen purkaminen.
Kunnat voivat saada tietyin ehdoin korvauksia sote-uudistukseen ja kiinteistöihin liittyvistä tappioista. Näistä korvauksista on säädetty uudistuksen voimaanpanolaissa.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sari Korento kertoo, että kuntien on mahdollista saada korvausta omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista välittömistä kustannuksista.
– Siltä osin kuin kunnallisveron laskennallinen korotustarve ylittää 0,5-prosenttiyksikköä, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sari Korento lisää.
– Heikommassa taloudellisessa asemassa olevilla kunnilla on lisäksi mahdollista saada korvauksia voimaanpanolain mukaisesti. Tätä arvioidaan kunnan tuloveroprosentin perusteella tai jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.
Aikataulupaineita edessä
Sitten on vielä iso ja ajankohtainen asia, joka on otettava huomioon.
– Korvauksen perustana olevat kustannukset lasketaan uudistuksen voimaantulosta lukien, tuottojen ja kulujen erotuksena, Sari Korento sanoo.
Tätä erotusta eli nettokustannusta verrataan sitten 0,5-prosenttiyksikön korvausrajaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevassa voimaanpanolaissa on siis määrätty niin sanottu omavastuuosuus.
– Kaikilla korvausraja ei todennäköisesti ylity, Korento huomauttaa.
Viime viikon tiistaina valtiovarainministeriö tiedotti asetusluonnoksesta, joka täsmentää, mitkä kustannukset hyväksytään korvauksiin oikeuttaviksi kuluiksi, muun muassa hoitokuluista ja arvonalentumiskirjauksista lähtien.
Samalla selvisi, että kunnilla ei ole liikaa aikaa hukattavaksi pohdintaan koskien rakennuksia, joissa sote-toiminta päättyy.
– Korvauksia saa vain suoritusperusteen mukaisesti toteutuneista kustannuksista eli rakennukset on purettava määräaikaan mennessä, jotta purkukustannuksista voidaan hakea korvauksia.
– Jos vuokrasopimus päättyy vuoden 2025 loppuun mennessä, korvauksia on haettava vuoden 2027 loppuun mennessä.
Purkamispäätöksiin kohdistuvaa aikataulupainetta luo kunnissa sekin, että vielä ei ole kaikilta osin selvää, mistä sote-toiminnot loppuvat ja mistä eivät.
– Purkamisasiat voivat aiheuttaa kunnille paikoin paineita, jotta ne saadaan ajoissa maaliin asti.
Ehditäänkö, jos etsitään vielä jotakin käyttöä kiinteistölle? Tämä kysymys voi olla pian tuttu monessa kunnassa.
Mitä lopulta korvataan?
Julkisen talouden suunnitelmassa sote-uudistukseen liittyvistä omaisuusjärjestelyistä aiheutuvien kustannusten korvauksiin on varattu kunnille yhteensä 150 miljoonaa euroa.
– Pelkona on, että korvauksien määrä jää tosiasiallisesti vähäiseksi, jos korvausraja karkaa kovin kauas siitä syystä, että välittömät kustannukset rajataan kovin tiukasti.
Sari Korennon mukaan 150 miljoonaa euroa oli selkeästi Kuntaliitossa ennakoidun hintahaarukan alarajan tienoilla. Selkeästi suurempaakin korvauspottia pidettiin mahdollisena.
Korvausten määrään vaikuttaa olennaisesti siis se, mitkä omaisuusjärjestelyitä koskevat kulut lasketaan korvattavien joukkoon.
Esimerkiksi kunnan hallintokuluja tai omaisuuden luovutuksesta käypää hintaa alemmalla hinnalla syntyneitä luovutustappioita ei lasketa korvattavien kulujen pottiin.
Kunnilla on mahdollisuus lausua asetusluonnoksesta 12.9. mennessä.
– Valtiovarainministeriö ei ole kuullut meitä asetusluonnoksen valmisteluprosessin aikana. Teimme jo keväällä valtiovarainministeriölle osoitetun muistion.
Muistiossa nostettiin esiin asioita, joita Kuntaliiton arvioiden mukaan olisi pitänyt huomioida asetusluonnoksessa.
– Valitettavasti ehdotuksemme hyväksyttävistä kustannuksista – kuten yhtiöittämistä koskevien kustannusten ja peruspääomaa vastaan kirjattujen omaisuuserien hyväksymisestä tai korvausajan pidentämisestä – eivät menneet ainakaan toistaiseksi läpi.
Lue myös:
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Ei voi hullumpaa hommaa olla.
Esim. Ähtärissä hyvät tilat koko aluesairaala kompleksi. Ex Veljeskoti TK osasto ja kuntotus osasto.
LAB, RTG vastaanotto tilat.
Nyt Sote keskusta alettais muka rakentaa 30 km päähän Alavudelle yli 60 miljoonaa.
Päälle uusi kaupungin talo, jota ei tarvita.
Tyhjää tilaa on Alavudella.
Ähtärissä upeat tilat, tyhjillään.
Vain siksi kun keskitetään..
Valtio vois säästää vaikka maanpuollustukseen 60 miljoonaa.
On hulluus huipussaan..
Ähtärissä komeamnat, paremmat tilat kuin nyt suunniteltu SOTE keskus..
Ei ole siis rakennus tarvetta Alavudelle