Maakunnissa kaivataan nopeaa ratkaisua siitä, millä mallilla eteenpäin mennään. Kriittisimmät arviot itsehallintoalueiden määrästä irtoavat pienistä maakunnista.

– Itsehallintoalueita ei tule ylhäältä määrätä eikä asettaa tiettyyn määrälliseen raamiin. Millään aluemäärällä Suomen alueista ei saada samanmittaisia. Alueiden määrän tavoitteeksi heitetty 9-12 on huono kompromissi, joka pahimmillaan aiheuttaa alueiden välisen kiistelyn, joka ajaa karille tärkeän hankkeen, Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen arvioi.

Kainuu on yksi niistä pienistä maakunnista, joka tusinan itsehallintoalueen myötä olisi vaarassa pyyhkiytyä kartalta. Viimeiset kymmenkunta vuotta Kainuun kunnat ovat tuottaneet sote-palveluita yhteistuumin ensin hallintokokeilun ja sittemmin sote-kuntayhtymän kautta.

– Selkeintä on valita uudistuksen lähtökohdaksi nykyiset 18 maakuntaa, 19 ehdotettua sote-tuotantoalueetta ja 15 ELY-keskusta ja sovittaa nämä yhteen alueiden itsensä tahtomalla tavalla. Kainuu täyttää itsehallintoalueen kriteerit: olemme kokeilleet hyvällä menestyksellä itsehallintoa eikä alueen pieni väestömäärä ole aiheuttanut tässä ongelmia, maakuntajohtaja Malinen muistuttaa.

Määrä ensin

Etelä-Savon sote-palvelutuotantoaluehankkeen muutosjohtaja Jouko Luukkonen puolestaan kaipaa politiikoilta rivakoita liikkeitä. Sote-suma uhkaa tukkia uittoväylän, jos epävarmuus sote-uudistuksen itsehallintoalueiden määrästä jatkuu.

– Monilla alueilla on edetty sen aiemmin ilmoitetun 19 sote-alueen mukaan, joka on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Oleellista on saada päätös alueiden määrästä mahdollisimman nopeasti, Jouko Luukkonen painottaa.

Henkilökohtaisesti Luukkonen näkee parhaana vaihtoehtona mallin rakentamisen nykyisen maakuntarakenteen varaan.

– Kun tässä yhteydessä on esitetty alueille siirrettäväksi myös maakuntaliittojen ja muita kuntien tehtäviä, niin tuntuisi aika yllättävältä, että alueiden määrä olisi joku muu, kuin nykyinen maakuntien määrä. Näen suuren vaaran, että suuret sote-alueet olisivat ennen kaikkea erikoissairaanhoidon alueita. Ja tässä uudistuksessa on kuitenkin kyse ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen integroinnista, Jouko Luukkonen muistuttaa.

Kilpavarustelu estettävissä

Maakuntaa suurempien itsehallintoalueiden puoltajat puolustavat malliin erityissairaanhoidon kilpavarustelun hillitsemisellä. Jos valtio on sote-rahoittaja, niin rahahanoja säätelemällä kilpavarustelullekin olisi saatavissa tolkku.

– Eri alueiden erityissairaanhoidon kilpavarustelun hillitsemiseen sosiaali- ja terveysministeriöllä on varmasti keinot, etenkin jos rahoitus tulee suoraan valtiolta. Jos opetusministeriö on onnistunut asiassa hyvin toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen kanssa, niin miksei se toimisi myös STM:ssä, kysyy Jouko Luukkonen.

 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä