kuva: Kainuun sote
Kainuun keskussairaala.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuoden 2018 alijäämä on nousemassa ennakoitua suuremmaksi. Menojen lisäys vuoden takaiseen on jopa 20 miljoonaa euroa.

– Tarkasta summasta ei vielä voida puhua, sillä tilinpäätös valmistuu vasta helmikuun loppuun mennessä, sanoo kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto.

Vuoteen 2017 verrattuna suurin euromääräinen kulujen lisäys, 7,7 miljoonaa tulee yliopistosairaalassa tehtävistä hoidoista. Potilasvakuutusmaksut nousivat noin neljä miljoonaa euroa ja myös laboratoriopalvelujen ostoista ja työvoiman vuokrauksesta aiheutui viime vuonna entistä enemmän kustannuksia. Henkilöstökulut ovat nousseet vuodesta 2017 noin viisi miljoonaa euroa.

– Oulussa hoidettavien vaikeiden sairauksien hoidontarve on ollut vuonna 2018 huomattavasti ennakoitua suurempi, Ahopelto sanoo.

Erityisesti yliopistosairaalaan keskitetyt vaativat sydänleikkaukset ja verisuonikirurgia
ovat lisääntyneet, joten pelkästään Oulun yliopistollisesta sairaalasta hankittujen hoitojen kustannukset nousevat viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna yli kolme miljoonaa euroa.

– Potilasvakuutusmaksun korotus johtuu osittain uudesta valtakunnallisesta linjauksesta, jonka mukaan potilasvakuutus on ensisijainen korvauslähde työeläkkeisiin nähden, kertoo Ahopelto.

Henkilöstökuluja on kasvattanut asiakkaiden palvelutarpeen kasvu. Noin puolet henkilöstökulujen kasvusta eli noin 2,5 miljoonaa euroa johtuu valtakunnallisista palkankorotuksista.

– Asiakkaiden kotihoidon tarve on lisääntynyt noin 100 000 käynnillä vuodessa, minkä vuoksi erityisesti Kajaanin kotihoitoon on pitänyt palkata lisää henkilökuntaa, sanoo Ahopelto.

Kainuun soten tulot ovat jääneet vuonna 2018 ennakoitua pienemmiksi, sillä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät hankkeet eivät ole käynnistyneet, joten niihin liittyviä
valtionavustuksiakaan ei ole saatu.

“Yhtälömme ei ole helppo”

Kainuun soten yhtymähallituksen puheenjohtaja Tapani Kemppainen, kesk., Hyrynsalmelta kertoo, että taloustilanteen oikaisemiseksi on ryhdytty toimiin.

– Tammikuussa käytiin Soten ja kuntien neuvonpito, jossa sovittiin yhteisestä selvityksestä. Selvityksessä käydään läpi Soten palvelurakenne ja hallinto.

Kemppaisen mukaan on kuitenkin selvää, että noin vain ei ole löydettävissä kymmenien miljoonien säästöjä.

– Kolme edellistä vuotta pystyimme palauttamaan rahaa kunnille. Jälkikäteen arvioiden voidaan miettiä, oliko realistista leikata kuntien rahoitusta viidellä miljoonalla vuodelle 2018.

Lähtökohdat ovat Kemppaisen mukaan Kainuussa vaikeat.

– Kuten tiedetään, täällä väki vanhenee ja sairastaa paljon. Yhä vanhemmille tehdään yhä vaativampia operaatioita ja se maksaa. Yhtälömme ei ole helppo, Kemppainen sanoo.

Soten toimintojen tehostamista on käsitelty valtuuston strategiaseminaarissa lokakuussa 2018. Talouden tasapainottamisen keinoja tuleville vuosille on käsitelty yhteistyötoimikunnassa 19. helmikuuta, ja ne viedään maaliskuussa 2019 yhtymähallituksen käsiteltäväksi.

 

 

 

Avatar
Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Haave leveämmistä hartioista tuottaa juuri tällaisia tuloksia. Kuta enemmän palveluja keskitetään, sen kalliimmaksi ne näyttävät käyvän. Kainuun sote, Siun sote, Eksote, jne. Tuskaisia uutisia eri puolelta maata. Moniportaisessa järjestelmässä seuraavat tuskailijat ovat kunnat, joiden talouden nämä “hartioiden levittäjät” saavat tuhottua. Vuoden 2018 tilinpäätösten ennakkotiedot – vaikka ne olivat huonot – tulevat tilinpäätösten valmistutta osoittamaan kuntien talouden olevan syöksykierteessä. Vielä kaksi kolme vuotta, niin puolella kuntia ei enää ole edellytyksiä jatkaa itsenäisinä. Tätäkö me todella haluamme?

  2. Kainuun Sanomien mukaan alijäämää on kertynyt 20,8 miljoonaa euroa, viisin-kuusinkertainen määrä siihen nähden, mistä tämä veikkauskisa lokakuussa alkoi. Kainuun kunnat ovat saattohoidon partaalla, ja kun rakenteilla olevan uuden keskussairaalan rakentamislainat tulevat maksuun, odotettavissa on kaaos. Kainuun kuntien tuloilla niitä ei makseta, vaikka usko päättäjillä olisi kuinka optimistinen tahansa.

  3. Kainuun uuden jo pitkällä olevan sairaalan rakentamiskustannukset ovat 160 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan velkarahalla. Hanketta käynnistettäessä uskottiin että soten myötä rahoitusvastuu saadaan siirrettyä maakunnalle ja sitä kautta valtiolle. Soten odotettavissa oleva kaatuminen on käynnistänyt mm. keskustapuolueen vaikuttajien keskuudessa syvän huolen, mitä kunnille tapahtuu, jos 160 miljoonaa tulee kuntien maksettavaksi. Huoli on todellinen haaste, mutta myös itse aiheutettu. Keinot ongelman ratkaisemiseksi ovat kateissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*