Kela: Yhteisrahoitteinen vakuutusmalli soteen
Kelan johto ehdottaa yhteisrahoitteista vakuutusmallia terveydenhuollon rahoitukseen. Kelan mukaan yksityisten palveluntarjoajien vahvempi hyödyntäminen on ainoa keino taata palvelut.
Kelan johto pitää sote-lausunnossaan järjestämisvastuun antamista viidelle sote-alueelle hyvänä lähtökohtana, mutta sen lisäksi tarvitaan yhteisrahoitteinen vakuutusmalli jotta tavoitteiden saavuttaminen voitaisiin taata.
Kelan lausunnon ovat allekirjoittaneet pääjohtaja Liisa Hyssälä sekä johtajat Helena Pesola ja Mikael Forss.
Ehdotetussa mallissa keskeistä on yhteinen rahoitus ja sote-alueen osuus myös lääke- ja matkakorvauksista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yhteisrahoitteisen sairaanhoitovakuutuksen rahoittaisivat sote-alueet ja vakuutetut.
– Sairaanhoitovakuutuksen rahoituksen nykyinen valtion osuus (1,08 miljardia euroa v. 2013) siirrettäisiin sote-alueille, Kelan esityksessä todetaan.
– Myös kuntien valtionosuudet olisi tarkoituksenmukaista ohjata suoraan sote-alueille.
Sairaanhoitovakuutuksesta rahoitettaisiin lääke- ja matkakorvaukset sekä kuntoutus ja korvaukset yksityislääkärinpalkkioista, tutkimuksesta ja hoidosta ja hammashoidosta.
Palvelut taataan
yksityistä hyödyntämällä
Kelan näkemyksen mukaan asiakkaiden valinnanvapaus ja palveluiden saatavuus erityisesti perusterveydenhuollossa ja erikoislääkäripalveluissa voidaan tulevaisuudessa taata vain yksityistä palvelutuotantoa hyödyntämällä.
– Yhteisrahoitteisen vakuutusmallin etuna on, että yksityinen terveydenhuolto toimisi julkisten toimijoiden rinnalla sote-alueen ohjauksessa, Kela näkee.
Sote-alue päättäisi mahdollisen sote-lisän suuruudesta, jolla turvattaisiin kohtuullinen korvaustaso asiakkaille. Lääke- ja matkakorvauksissa osaoptimointi ei enää olisi mahdollista, koska sote-alue vastaisi toiminnasta kokonaisuudessaan ja sillä olisi myös merkittävä rahoitusvastuu. Kela hoitaisi järjestelmän toimeenpanon yhdenmukaisesti ja tehokkaasti hyvin toimivien tietojärjestelmiensä ja sähköisen tiedonvälityksen avulla.
Sote-alueiden tai kuntien ei tarvitsisi rakentaa omia palvelusetelijärjestelmiään ja hallinnollisia kustannuksia säästyisi. Myös kilpailuttamistarve vähenisi ja tätäkin kautta hallinnointi kevenisi.
Kelan mukaan vakuutusmaksuin kerättävä rahoitusosuus tasaisi väestöryhmien välisiä ja alueellisia eroja eikä olisi riippuvainen kuntatalouden heilahteluista.
Kela tulee sote-uudistuksen rahoittajaksi ja organisoijaksi. Kunnat ja yksityiset kilpailevat tilojen ja palvelujen tuottamisesta.