Kelan ja kuntien yhteistyö toimeentulotukiasioissa muotoutumassa

Toimeentuloasiakkaat menevät edelleen vanhasta muistista asioimaan tutun sosiaalialan ammattilaisen kanssa, arvelee Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen vastauksena esiinnousseeseen tietoon, että toimeentulotuki työllistää edelleen runsaasti kuntien sosiaalipalveluja, vaikka se siirrettiin 2017 alusta Kelan hoidettavaksi.

THL:n erikoistutkijan Paula Saikkosen mukaan kunnissa käytetään edelleen paljon aikaa perustoimeentulotuen neuvontaan, mutta myös virheellisten päätösten korjausesityksiin, joita asiakkaat eivät aina pysty itse tekemään tai asiakkaita ei Kelassa oteta vakavasti.

Tiedot perustuvat THL:n tutkimukseen kuntien sosiaalityöntekijöiden keskuudessa, eli se kuvastaa kuntien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia.

Hyötyjiksi uudistuksessa koetaan ne, jotka pystyvät parhaiten hoitamaan asioitaan, jotka pystyvät löytämään verkosta Kelan palvelut ja ohjeet. Heidän asemansa parani uudistuksessa.

Valkosen mukaan Kela tekee yhteistyötä kuntien kanssa aktiivisesti, jotta asiakkaiden ohjaus ja neuvonta perustoimeentulotukeen liittyvissä asioissa olisi sujuvaa ja järkevää.

Kelalla on omaa neuvontaa

Valkosen mukaan Kelassa ei ole tietoa, paljonko asiakkaat käyttävät kuntien palveluja hakiessaan muutoksia Kelan päätöksiin. Koottua tietoa ei ole myöskään siitä, paljonko Kelassa muutetaan päätöksiä kuntien yhteydenottojen perusteella.

Hän vakuuttaa, että asiakas otetaan Kelassa aina vakavasti.

Valkonen huomauttaa, että asiakkaan tulisi ottaa yhteyttä ensisijaisesti Kelaan, jos kokee, että on saanut virheellisen päätöksen.

Neuvontaa on tarjolla perustoimeentulotuen palvelunumerossa ja palvelupisteissä.

– Tarvittaessa Kelalta pyydetään täydentämään puutteellisia tietoja, jos ne ovat välttämättömiä päätöksen teossa, Valkonen sanoo.

Hän huomauttaa, että osalla asiakkaista on varmaan ollut vaikeuksia papereiden täyttämisessä ennenkin.

Kelaan siirtyi vain perustoimeentulotuki

Hän muistuttaa, että perustoimeentulotuen Kelaan siirtämisestä huolimatta sosiaalipalveluiden tarpeesta huolehtiminen jäi edelleen kuntien vastuulle. Hänen mukaansa on myös hyvä, että asiakkailla on mahdollisuus saada tukea kuntien sosiaalityöntekijöiltä ja että myös Kelalle välittyy tämän työn yhteydessä tarkempaa tietoa asiakkaiden elämäntilanteesta.

– Osalla asiakkaista on ollut jo aiemmin ja on edelleen myös tarvetta kunnista saatavalle sosiaalityön osaamiselle. Kunnan sosiaalityön osaajalla voi olla joissain tapauksissa Kelan ratkaisijaa paremmat mahdollisuudet selvittää asiakkaan kokonaistilannetta nimenomaan sosiaalityön näkökulmasta.

Kelasta ohjataan joskus asiakkaita kuntien sosiaalitoimen puoleen, kun huomataan, että tämä tarvitsee laajempaa apua kuin vain toimeentulotuki, Valkonen sanoo.

Paperilomakkeen kanssa vaikeuksia

THL:n tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka eivät pysty tekemään sähköistä hakemusta, ovat vaikeuksissa. Paperisen lomakkeen täyttämisessä on koettu vaikeuksia.

Valkonen kertoo, että paperinen hakemuslomake on tulostettavissa kela.fi:stä tai sen saa Kelan palvelupisteestä.

Kelan palvelupisteitä ei ole kaikissa kunnissa, mutta lomake voidaan myös lähettää asiakkaalle.

Paperilomakkeessa asiakas joutuu ottamaan kantaa kaikkiin kysymyksiin, vaikka ne eivät liitykään hänen elämäntilanteeseensa, koska lomake on tehty palvelemaan kaikkia asiakasryhmiä. Verkkohakemuksessa voidaan asiakkaan vastausten perusteella kohdentaa kysymyksiä ja jättää pois sellaisia, jotka eivät kuulu kyseisen asiakkaan elämäntilanteeseen, Valkonen kertoo.

Hän huomauttaa, että apua täyttämiseen saa soittamalla palvelunumeroon tai asioimalla palvelupisteessä.

Kela vakuuttaa huomioineensa kaikki ryhmät

Kela on palveluvalikoimassaan huomioinut kaikkia asiakasryhmiä myös näitä heikommassa asemassa olevia hakijoita, Valkonen vastaa tutkimuksessa esille nousseeseen tietoon, jonka mukaan erityisesti ulkomaalaistaustaiset hakijat, mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivät ja ikäihmiset pärjäävät huonosti uudessa järjestelmässä kun toimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelan hoidettavaksi.

Kieliä tarjolla

THL:n tutkimuksen mukaan tulkkauspalveluissa on koettu ongelmia.

– Kelassa on satsattu merkittävästi erilaisiin kielipalveluihin, sanoo Valkonen.

– Ajanvaraukseen asiakkaalle tilataan tarvittaessa tulkki. Tulkki tilataan, mikäli asiakkaan kielitaito ei riitä hoitamaan asiaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, eivätkä Kelan kielitaitoiset palveluneuvojat pysty asiakasta auttamaan.

– Lisäksi pääkaupunkiseudulla asiakasta palvellaan hänen kanssaan etukäteen sovittavalla ajanvarauksella somalin, arabian, kurdin soranin, farsin, darin, viron, espanjan, albanian ja serbokroatian kielillä, Valkonen luettelee.

– Tämä on vähentänyt tarvetta varsinaisten tulkkauspalveluiden käyttämiseen.