Keskusta julkisti keskiviikkona eduskunnassa analyysinsa kuntien antamista lausunnoista hallituksen lakiluonnokseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista, jonka vastausaika päättyi 13.3.
Selvitys kattoi 286 kuntaa. Keskusta tutki lausuntoja valtioneuvoston hankerekisterin julkisilta nettisivuilta ja analysoi niitä webropol-kyselyllä pykälittäin eri asiakokonaisuuksista.
Keskuskaupungit
nihkeimpiä
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan kunnat olivat yhtä mieltä siitä, että sote-uudistus on välttämätön. Mutta hallituksen esitys ei palvele sille alunperin asetettuja tavoitteita. Esitys on sekava, lisää byrokratian portaita ja hämärtää vastuita.
Nihkeimmin luonnokseen suhtautuivat maakuntien keskuskaupungit, joita kaavailtiin sote-alueiden vastuukunniksi. Useimmat vastustivat vastuukuntamallia. Siellä koetaan, että niiden rooliksi jäisi vain oikeudellisen vastuun kantaminen.
Moni kunta ihmetteli myös, miksi palvelutuotannon työntekijöitä aiotaan siirtää vastuukunnille.
Suurin huoli kunnilla oli lähipalveluiden saatavuudesta. Ne pitivät epäselvinä ja keinotekoisina sote-alueiden muodostamisen perusteita, kuten työssäkäyntialueita.
– Hallituksen esitys koki tyrmäyksen: kunnat korostivat omaa vapautta valita, Tiilikainen tiivisti.
Yli 200 kuntaa 
veti maton alta
Vastuukuntamalli sai selvityksessä kyytiä. Tiilikaisen mukaan kunnat vetivät maton sen alta.
Yli 200 kuntaa vastusti vastuukuntamallia. Vielä suurempi joukko korosti yhteistyötä ja vapautta valita kuntayhtymämalli. Vielä erikseen korostettiin, että kaikilla kunnilla täytyy olla edustus näissä kuntayhtymissä, Tiilikainen kertoo.
– Vielä tyrmäävämmäksi kuntien lausunnot tekee se, että aiotuista vastuukunnista tuli lähes yksimielinen tyrmäys: että ne eivät halua ottaa vastuuta vastaan! Peräti 19 kuntaa 23:sta sanoi sille ei, Tiilikainen painottaa.
Vielä suurempi osa vaati sote-alueen määräytymiseen selkeyttä. 
– Käytännössä kävi niin, että vastuukunnat vetivät maton soten jalkojen alta, Tiilikainen tulkitsee.
Miksi edes
tuotiin näytille?
Tiilikainen ihmettelee, miksi esitys edes tuotiin näytille, kun perustuslaillinen ongelma tiedettiin jo syksyllä? Toisaalta nyt tiedetään, miten kunnat esitykseen suhtautuvat.
– Virkamiehet ovat käyttäneet vastauksiin runsaasti aikaa. Se on: ei vastuukuntamallille ja kyllä kuntien yhteistyölle, 
Tiilikainen painotti.
Painopiste siirtynyt
peruksesta erikoiseen
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula moitti hallituksen esitystä siitä, ettei se vastaa kuntien tärkeimpänä pitämään ja sote-uudistuksen alunperin painottamaan seikkaan: peruspalveluihin.
– Painopiste on siirtynyt sairaanhoitoon. Tulin juuri työterveyslaitoksesta. Sielläkin sanottiin, että myös työterveydenhuollon painopiste on siirtynyt sairauksien hoitoon. Ja se johtuu perusterveydenhuollon heikkouksista. Monet käyvät myös yksityisellä puolella protestina julkiselle terveydenhuollolle, Rehula toteaa.
Hänen mukaansa kunnilla on laaja yksimielisyys uudistuksen tavoitteista: hoitoa pitää saada kaikkialla, eri hoitomuodot, kuten perusterveydenhuolto ja erikoisterveydenhuolto, vanhusten palvelut ja sosiaalihuolto  pitää integroida toisiinsa.
– Yhteistyötä täytyy tiivistää, jotta suomalaisen yhteiskunnan menestystarina voi jatkua, Rehula perusteli.
Hallitus yrittänee
korjata esitystä
Rehula piti epätodennäköisenä, että hallitus toisi nykyistä mallia eduskuntaan testattavaksi. Hän ei usko myöskään, että hallitus peruisi uudistuksen ja vain jatkaisi edellistä puitelakia hoitaen Paras-lain hännät.
Hallitus voisi myös keksiä uuden mallin esimerkiksi kokoomuksen erva-mallin pohjalta. Sitä hän ei suosittele, koska se ei vastaisi alkuperäisiin vaatimuksiin. Sen sijaan hän uskoo hallituksen yrittävän korjata nykyisen esityksen perustuslailliset viat niin, että se voitaisiin ehkä hyväksyä.
Se tarkoittaisi vastuukuntamallin ongelmien ratkaisemista vapaaehtoisuuden pohjalta, äänileikkurin säilyttämistä kuntayhtymissä ja maan eri osissa eri asemassa olevien 20-50 000 asukkaan kuntien aseman ratkaisemista.
Keskusta säilyttäisi nykyiset sairaanhoitopiirit ja järjestäisi rahoituksen sitä kautta yksikanavaisesti. Ruotsin mallin mukaista maakunnallista vaali- ja verojärjestelmää keskusta ei esitä, mutta Rehulan mukaan puolue on valmis lähtemään mukaan, jos joku muu esittää.
– Keskusta on yhä valmis yhteistyöhön, Rehula korosti.
Kainuu ja Eksote
Keskusta pitää kuntien yhteistyöhön pohjautuvina myönteisinä esimerkkeinä Kainuun mallia ja Kaakkois-Suomen Eksote-yhteistyötä. Tällaisilla alueilla voitaisiin säästää myös tietotekniikasta satoja miljoonia.
– Kainuun mallissa säästyisi viisi prosenttia 300 miljoonan kokonaiskustannuksista esimerkiksi vanhusten taksikyyteistä. Siitä voi päätellä valtakunnan säästöjä.
Tiilikainen sanoi Eksote-yhteistyön tavoitelleen kahden prosentin säästöjä neljän prosentin sijasta. Välillä noustiin tavoitteen yli, mutta tänä vuonna kulut kasvavat vain 0,3 prosenttia, kun aloituskustannukset ovat poistuneet.
– Mikään malli ei ole täydellinen, eikä mikään malli tuota suuria säästöjä heti, varapuheenjohtaja Annika Saarikko korosti.
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*