Arkistokuva: Ville Miettinen

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän Keusoten ensimmäinen strategia määrittelee suunnan kuntayhtymän yhteiselle tulevaisuudelle. Keusoten yhtymävaltuusto hyväksyi yhtymästrategian vuosille 2020–2025 kokouksessaan 23. lokakuuta.

Keusoten jäsenkuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Yhtymä määrittelee strategiassaan, miten se saavuttaa visionsa, joka on Parasta jokaiselle.

Strategian neljä painopistettä ovat: jokainen on tärkeä, elinvoimainen uudistuminen, voittava joukkue ja haluttu kumppani. Painopisteissä korostuu aktiivinen yhteistyö, erityisesti kuntien kanssa. Keusote tekee yhteistyötä myös eri toimialojen välillä. Erityisesti sivistystoimen kanssa yhteistyö on ollut laajaa ja tapaamiset sivistystoimen johtajien kanssa ovat säännöllisiä.

– Jokainen on tärkeä -painopisteen ytimessä ovat hyvinvointi ja asukaskokemus, jotka molemmat edellyttävät tiivistä yhteistyötä kuntien ja Keusoten välillä. Erityisesti elinvoimainen uudistuminen -painopisteessä korostuvat taloudellinen kestävyys ja tulevaisuutta rakentavat ratkaisut, eli muun muassa innovatiivisuus ja uudet toimintatavat, sanoo Keusoten erityissuunnittelija Hanna Mäkelä.

Esimerkkinä uusista toimintatavoista Mäkelä esittää syyskuussa Keusotessa käynnistyneen palveluverkkosuunnitelman laatimisen vuosille 2020–2030. Palveluverkkorakenteen mukaisesti palvelut toteutetaan kuntayhtymässä asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.

Yhteistyö konkretisoituu osallisuudessa

Asukkaiden näkökulmasta Keusoten kuntien kanssa tekemä yhteistyö tulee näkymään esimerkiksi osallisuudessa, sanoo Mäkelä. Tarkoituksena on, että asiakkaiden näkemykset ja kokemukset tulevat osaksi toiminnan kehittämistä ja päätöksentekoa. Tätä varten Keusote tekee yhteistyötä monipuolisten osallistumiskanavien tarjoamiseksi.

Asukkaiden näkökulmaa ovat pitäneet esillä esimerkiksi asukaskehittäjät, jotka osallistuivat strategian valmisteluun. He pohtivat, mitä hyötyjä strategiasta on asukkaille. Keusote on lähentynyt kuntalaisten kanssa myös esimerkiksi jalkautumalla kuntien kesätapahtumiin.

Syksyn 2019 päätöksentekoon on vielä tulossa Keusoten osallisuusohjelma. Sen keskeisin tavoite on lisätä henkilöstön ja asukkaiden tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista ja osallisuuden toimintatapojen kehittämisestä.

Keusote tekee kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyötä erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Alueellista hyvinvointisuunnitelmaa valmistelevat kunnat, kuntalaiset, järjestöt, yhdistykset ja Keusote kaikki yhteistyössä. Alueellinen hyvinvointisuunnitelma asettaa Keusoten alueelle yhteisiä tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitellaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistymistä.

Asetettuja tavoitteita on esimerkiksi vähän tai ei lainkaan liikkuvien liikkumisen lisääminen, ylipainon lasku ja yksinäisyyttä kokevien määrän väheneminen. Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi mietitään yhteistyössä kuntien hyte-työstä vastaavien ja järjestöjen kesken, myös kuntalaisia kuullen.

Konkreettinen yhteistyö on aloitettu jo kuntien liikuntapalvelujen ja Keusoten kesken elintapa- ja liikkumisneuvonnan kehittämistyöllä.

Keusote tekee kuntien kanssa yhteistyötä myös alueen asuinympäristöjen kehittämiseksi hyvinvointia ja terveyttä tukevaan suuntaan. Terveyttä edistää vaikka kotona asumisen mahdollistaminen sitä toivoville ja asuntokannan monipuolistaminen.

Keusoten organisaation näkökulmasta yhteistyö kuntien kanssa näkyy esimerkiksi kuntayhtymän poliittisessa organisaatiossa, eli yhtymävaltuustossa ja yhtymähallituksen jäsenissä.

Millainen on unelmien Keusote?

Osana strategian määrittelyä eri foorumeilta on tiedusteltu muun muassa, millainen on unelmien Keusote. Kesällä asukkaat sekä kuntien neuvostot vastasivat kyselyyn parasta jokaiselle -vision toteuttamisen edellytyksistä. Lisäksi syyskuussa asukaskehittäjät ja neuvostojen edustajat pääsivät tutustumaan strategialuonnokseen ja pohtimaan millaista hyötyä ja arvoa asukkaat saavat strategisten tavoitteiden toteutuessa.

Merkittäviksi arvoa tuottaviksi asioiksi tunnistettiin muun muassa hyvä asiakaskokemus sekä moniosaava ja tuttu henkilöstö, joka pysyy asiakkaan rinnalla. Myös uusien innovatiivisten palvelujen kehittämisen ja käyttöönoton todettiin tuottavan asukkaille arvoa, sillä silloin ”saa olla ylpeä omasta Keusotesta”.

Keusoten strategian pohjalla on käytetty myös kuntien omia strategioita. Kaikille kunnille yhteisiä tavoitteita olivat muun muassa: edistää hyvinvointia ja terveyttä, tuottaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, panostaa ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen, varmistaa yhteistyörakenteiden sujuvuus ja kehittää palvelurakenteita taloudellisesti kestävällä tavalla.

– Omistajien tahtona on erityisesti kustannusten hallinta, tuottavuuden kasvu ja parhaiden ja vaikuttavimpien toimintamallien käyttöönotto. Vastaaminen ikääntymisen aiheuttamaan rakennemuutokseen on tässä aivan keskeinen, Kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen sanoo.

Tuottavuutta lisääviä suunnitelmia on Laitinen-Parkkosen mukaan tehty jo ennen kuntayhtymän perustamista. Nyt kuntayhtymä tarkentaa suunnitelmia ja vie niitä käytäntöön.

Esimerkeiksi tuottavuutta lisäävistä rakennemuutoksista Laitinen-Parkkonen mainitsee ikäihmisten ei-hoidollisen kotiavun ja kotihoidon virtuaalikäynnit. Keusote hakee säästöjä myös digitalisaation ja robotisaation avulla.

– Erityinen kehittämiskohde on palveluketjutyö yhdessä HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa. Olemme laatimassa yhteistä tuottavuusohjelmaa organisaatiorajan yli. Näin pitkälle menevää yhteistyötä ei ole muualla HUS-alueella.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*