Kotihoito ja palveluasuminen Suomessa kalliita muihin Pohjoismaihin verrattuna
Suomalaisten euroja menee esimerkiksi palveluasumiseen. Kuva Jorma Ylönen.
Suomessa muita Pohjoismaita yleisempiä ovat tilanteet, joissa terveysmenot ovat hyvin korkeat suhteessa kotitalouden maksukykyyn. Terveyspalveluista on myös puutetta.
Tiedot käyvät ilmi THL:n ja Turun yliopiston tutkijoiden kirjoittamasta Maailman terveysjärjestön WHO:n maaraportista.
Tutkimuspäällikkö Jussi Tervola THL:stä pohtii, että sote-uudistus voi vaikuttaa jatkossa terveysmenoihin ja asiakkaiden maksamiin maksuihin.
– Rahoitusinstrumentti on muuttamassa alueellista tasapainoa, kun Helsingissä valtiontuki on pienenemässä ja muissa ehkä kasvamassa. Toisaalta asiakasmaksut Helsingissä ovat olleet tosi matalat. Lääkärikäynneistä ei ole laskutettu, ei myöskään hoitajakäynneistä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Moni käytännön asia tulevassa sote-rahoituksessa on vielä auki.
– On vaikea sanoa, kuinka paljon tulevilla hyvinvointialueilla joudutaan säästämään. Sipilän hallituksen ehdotuksessa oli mukana kustannuspainetta, jossa alueiden rahoitusta olisi leikattu.
Myös raportissa huomautetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta ja vähentää eriarvoisuutta mutta että keinoista ei ole konkreettisia päätöksiä.
Euroja lääkkeisiin ja hammaslääkäriin
Terveydenhuollon osuus julkisista menoista on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin.
Kotitaloudet rahoittavatkin Suomessa suuremman osan terveydenhuollon menoista omavastuina ja asiakasmaksuina kuin muissa Pohjoismaissa. Tosin vuodesta 2000 lähtien kotitalouksien rahoitusosuus on laskenut, mutta suhteessa muihin Pohjoismaihin Suomen taso on pysynyt korkeana.
Tervolalle ei tullut yllätyksenä, että osalle suomalaisista kotitalouksista terveysmenoista tuli köyhyysriski.
Hyvin korkeat menot suhteessa maksukykyyn oli noin 102 000 kotitaloudella (3,8 %). Näihin kotitalouksiin kuuluu erityisesti ikääntyneitä, pitkäaikaistyöttömiä ja työkyvyttömyyseläkeläisiä.
– Minulle uutta sen sijaan oli, että kotitalouksien korkeaa rahoitusosuutta selittää paljon kotihoidon ja palveluasumisen maksut. Muissa Pohjoismaissa ne ovat pienemmät.
Suomessa korostuvat muita Pohjoismaita enemmän myös reseptilääkekulut.
Suomalaiset käyttävätkin terveydenhuollossa eniten rahaa lääkkeisiin, avohoidon palveluihin ja suun terveydenhuoltoon.
Eroon pitkistä odotusajoista
Kansainvälisen kyselyn perusteella Suomessa on verrattain yleistä, että ihmiset eivät saa terveydenhuollon palveluita siinä määrin kuin kokevat niitä tarvitsevansa. Yleisimmin näin kokevat pienituloiset kotitaloudet.
– Palvelujen saatavuus ei kuitenkaan liity korkeisiin maksuihin vaan pitkiin odotusaikoihin, Tervola huomauttaa.
Hän toivookin, että kun sote-palvelujen rahoituskohteita suunnitellaan, pyritään taklaamaan pitkät odotusajat. Alueiden rahoitusta olisi suunniteltava siten, että tarjontaa olisi mahdollista parantaa.
Yksityiset vakuutukset yleistyvät
Valtaosalla suomalaisista kotitalouksista on terveysmenoja vuosittain, ja keskimäärin menot ovat 623 euroa henkilöä kohden (2016).
Yksityisten vakuutusten merkitys on Suomessa pieni mutta kasvava. Niiden yleistyminen voi lisätä sosioekonomisia eroja terveydenhuollon saatavuudessa entisestään.
Raportti huomauttaa myös suomalaisten maksukatoista.
– Kolme erillistä kalenterivuosittaista maksukattoa monimutkaistavat järjestelmää ja muodostavat yhteenlaskettuna merkittävän kuluerän. Maksukatot eivät kata kaikkia maksuja ja niiden täyttyminen johtaa osin vain maksujen alenemiseen. Kaikkia maksukattoja ei myöskään seurata automaattisesti, raportissa huomautetaan.
