Kouvola pohtii tuotantoalueita
Kouvolan kaupunki pitää mahdollisena yhteistä sote-palvelujen tuotantoaluetta kattamaan Kymenlaakso, Etelä-Karjala sekä Päijät-Häme.
Tämä olisi yksi tapa tasapainottaa Etelä-Suomen sote-alueen sisäisiä kokoeroja. Uusimaa kattaa yksinään kolme neljännestä sote-alueesta, ja pelkona on, että se voisi dominoida koko sote-aluetta.
Kouvolan lausunnon mukaan samalla tuotantoalueella sairaaloiden työnjako olisi joustavampaa ja toiminta kustannustehokasta, kun väestöpohja olisi riittävä.
Yhteisen tuotantoalueen lisäksi Kouvola nostaa lausunnossaan esiin mahdollisuuden Kymenlaakson Carean, Etelä-Karjalan Eksoten sekä Päijät-Hämeen tiiviistä yhteistyöstä. Edelleen Kouvola pitää mahdollisena, että se kuuluisi Päijät-Hämeen tuotantoalueeseen, mikä tarkoittaisi, että Kotkan pitäisi kuulua Eksoten alueeseen.
Kouvola on antanut hallituksen sote-lakiesityksestä lausunnon ja ihmettelee sitä, että hallitus ei ole pyytänyt lausuntoa, vaikka esitys on Kouvolan näkemyksen mukaan muuttunut olennaisesti.
Lausunnossa huomautetaan, että kuntakohtaisista vaikutuksista ei vieläkään ole lopullista tietoa.
Edelleen lausunnossa kiinnitetään huomiota hallintorakenteeseen.
– Lakiesityksen perusteella hahmottuva hallintorakenne on moniportainen sekä demokraattisen valvonnan, tuotannon ohjauksen, tuottavuuden, kannustavuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta monella tavalla ongelmallinen.
Kouvola pitää ongelmallisena sitä, että kuntayhtymävaltuuston kokoonpanon pitää vastata alueen poliittisia voimasuhteita. Se yhdessä tasa-arvolain vaatimusten kanssa voi johtaa siihen, että kunta ei voi täysin vapaasti valita omia edustajiaan.
Kouvolan lausunnossa kommentoidaan myös Eksoten taholta tullutta esitystä, jonka mukaan rahoitus järjestettäisiin tuotantoalueittain eikä järjestämisalueittain. Lausunnon mukaan tässä malissa ongelmallista olisi ” entisestään katoava yhteys rahoituksen ja järjestämisen väliltä”.
Kouvolan lausunto painottuu hallintoon. Palveluista todetaan muun ohella, että laissa korostetaan lähipalveluja, mutta kertaluontoiset palvelut voivat silti siirtyä kauempana tuotettaviksi.
– Tällöin kyse on osaamiskeskusten syntymisestä, jolloin voidaan turvata hoidon laatu ja tuotannon tehokkuus, lausunnossa todetaan.
